Meno Hallituksessa on kovaa. Ensin yhtiöittämislistalle joutuivat sote-palvelut. Tällä viikolla liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) julisti liikennekaaren sanomaa. Tämän seurauksena veronmaksajien vuosikymmenten kuluessa maksama väyläomaisuus siirtyy – vielä tässä vaiheessa – valtion omistamaan yhtiöön vuonna 2018.
Päätökset osoittavat, että äänestämisellä on väliä. Hallitus päättää kansalaisten antaman legitimiteetin suojassa rajusta kansallisomaisuuden uusjaosta. Sotepalvelut ja väylät yhtiöitetään. Miten kauan nämä yhtiöt pysyvät yhteiskunnallisessa omistuksessa?
Väyläyhtiön perustamisen yksi julki lausuttu peruste on rahoituslähteiden avautuminen Euroopan investointipankin, Pohjoismaisen investointipankin ja kotimaisten eläkeyhtiöiden suuntaan. Liikenneinvestoinnit irrotetaan valtion budjetista ja samalla myös demokraattisesta päätöksenteosta. Enää ei raami- eikä budjettiriihessä taistella liikenneinvestointien määrärahoista.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiirehti jo rauhoittelemaan hallituksen sisäistä kiehuntaa. Jatkonäytös on syksyn budjettiriihessä.
Perussuomalaiset ovat keskittyneet taksien – äänestäjäkuntansa – etujen ajamiseen. Kaikille perussuomalaisille ei liene myönteistä myöskään väylänpidon yhtiöittäminen. Keskustankin kentällä syntyy äläkkä, kun maakuntien ja syrjäseutujen keskustalaiset heräävät.
Europarlamentaarikko, entinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) nostaa huolen aiheeksi liikennekaarihankkeen vaikutukset haja-asutusalueille ja siellä asuville ihmisille sekä maa- ja metsätalouden kannalta tärkeisiin kuljetusreitteihin.
Sekä sote- että liikenneväylien yhtiöittäminen kaventavat rajusti demokratiaa ja julkista sektoria. Yhtiössä valta on yhtiön hallituksella ja toimivalla johdolla. Valtionyhtiöiden omistajaohjaus mahdollisesti perustettavassa liikenneverkkoyhtiössä jää ohueksi nykymallilla.
Hallituksen tavoite on julkisen sektorin leikkaaminen ja markkinaehtoisuuden lisääminen. Ideologinen tavoite ajaa hallitusta nopeisiin ratkaisuihin, sillä äänestäjät saattavat kääntää peukalonsa markkinaehtoisuutta vastaan. Tyytymättömyys kasvaa myös hallituspuolueiden sisällä.