Kansanedustaja Hanna Sarkkinen ei kannata Suomen yksipuolista eroa EU:n talous- ja rahaliitosta.
– Yksipuolinen euroero ilman valmista mekanismia olisi valtava taloudellinen ja poliittinen riski, Sarkkinen sanoi torstaina eduskunnan lähetekeskustelussa Paavo Väyrysen liikkeelle laittamasta kansalaisaloitteesta, joka koskee kansanäänestyksen järjestämistä asiasta.
Sen sijaan Sarkkinen vaati Suomen hallitusta ajamaan europöydissä sitä, että Emuun luotaisiin mekanismi, jolla jäsenmailla olisi aito mahdollisuus erota rahaliitosta.
– Ei voi olla niin, että euro on ikuinen pakkoavioliitto. Unionilla on myös oltava suunnitelma koko euron hallitulle purkamiselle, sillä jos euroa ei saada korjattua, niin silloin sen hallittu purkaminen lienee ainoa viisas ratkaisu.
Työttömyyden vähentäminen tärkeimmäksi
Euron korjaamiseksi Sarkkinen vaati nykyisten ”hatusta vedettyjen” talouskurisääntöjen mielekkyyden kyseenalaistamista ja niiden määrittelemistä uudelleen EU-tasolla talous- ja työllisyyspolitiikan liikkumavaran lisäämiseksi.
– Talouskurista on tullut este työttömyyden vähentämiselle, ja sitä kautta se toimii tavoitteitaan vastaan pahentaessaan työttömyyttä ja julkistalouden ongelmia. Euroopan keskuspankin tärkeimmäksi tehtäväksi olisi nostettava työttömyyden vähentäminen ja jäsenmaille olisi annettava mahdollisuus lainata rajoitetusti suoraan keskuspankista niiden omistusosuuden suhteessa.
Sarkkinen sanoi nykyisten talouskurisääntöjen ohjaavan euromaita irvokkaasti Kreikan hallitusten ennen kriisiä harrastamaan luovaan kirjanpitoon.
– Keinotekoisen bruttovelkarajan sijaan pitäisi katsoa talouden aitoa kestävyyttä.
Sarkkinen piti hyvänä Euroopan keskuspankin rahapoliittista elvytystä, mutta sanoi sen olevan vaarassa mennä finanssipeleihin ja omaisuusarvoihin ja synnyttävän sitä kautta uutta finanssikuplaa.
– Parhaiten toimisi suoraan investointeihin ja pienituloisten ostovoimaan suunnattu elvytys.
”Ei tullut työläisten paratiisia”
Kansanedustaja Markus Mustajärvi sanoi, ettei Euroopan unionista tullut ”työväen paratiisia, niin kuin aikoinaan liittymisen yhteydessä ay-johtajat vakuuttivat”.
Mustajärvi lainasi EU:n kantaisiin kuuluvaa Jean Monnetia siitä, mistä todella on kyse:
”Euroopan kansoja pitäisi ohjata kohden supervaltiota niin, että niiden kansat eivät ymmärrä, mistä on kysymys. Tämä voidaan saavuttaa toinen toistaan seuraavilla askeleilla, joista jokainen on puettu taloudellisen päämäärän muotoon, mutta jotka väistämättömästi ja peruuttamattomasti johtavat liittovaltioon.”
– Tämä kehityssuunta on täysin selvä ja kiistaton, ja enemmän minä arvostan niitä poliitikkoja, jotka rehellisesti sanovat, että heidän tavoitteenaan on liittovaltio, kertovat oman poliittisen linjansa ja toimintatapansa. Mutta niitä minä en ymmärrä enkä arvosta ollenkaan, jotka tietävät hiljaisesti tämän, mihin tämä tulee johtamaan, mutta sitten kiistävät nämä kaikki tosiasiat.