Nepal varautuu tulviin ja maanvyöryihin ekokonstein

Ensin maanjäristys ja kolme kuukautta myöhemmin vedenpaisumus – Karki Tharan kylä Nepalin Kaskin alueella on kokenut järkyttävän vuoden. Nyt asukkaat uurastavat suojautuakseen tulevilta katastrofeilta.

Harpan Khola -joessa noussut tuhotulva iski kylään viime heinäkuussa. Kahden lapsen äiti Saraswati Subedi pelastui ihmeen kaupalla läheiselle kukkulalle, mutta vähintään 30 muuta kyläläistä katosi vesimassoihin.

Nyt Subedi ja muut kyläläiset tekevät talkootyötä ja keräävät rahaa joenpenkkojen vahvistamiseksi. Hanke on ekosysteemiin perustuvaa sopeutumista (Eco-system Based Adaptation eli EBA), jota Nepalin valtio toteuttaa YK-järjestöjen kanssa.

– Olemme tähän mennessä tehneet hankkeessa seitsemän työpäivää ja keränneet 640 euroa, Subedi kertoo.

Raaka-aineet luonnosta

Viime vuoden huhtikuussa tapahtunut 7,8 magnitudin maanjäristys teki pahaa jälkeä vuorilla ja metsässä. Juuriltaan irronneet puut päätyivät kesällä jokeen ja tukkivat sen niin, että vesi nousi kylään, rakennustyötä valvova insinööri Shiv Shankar Shah selittää.

– Varsinkin maanvyöryjen riski on täällä nyt hyvin suuri. Kylän suojaksi pitää rakentaa pato ja vahvistaa penkereitä kahden kilometrin matkalla kukkuloilta sillalle. Käytämme luonnon raaka-aineita, hän jatkaa.

Maanvyöryt ovat jatkuva uhka alueen muillekin kylille ja Panchasen suojellulle metsälle. Sen ylärinteillä asuvaa gurung-kansaa koulutetaan EBA-hankkeessa suojelemaan metsiensä lajirunsautta ja vesilähteitä sekä torjumaan eroosiota.

– Hanke auttaa yhteisöä suojelemaan koko vuoriston ekosysteemiä kestävällä tavalla, joka hyödyttää samalla asukkaita, YK:n ympäristöjärjestön Unepin alueellinen ilmastonmuutoskoordinaattori Mozaharul Alam sanoo.

Ruohosta on moneksi

Thakurseva Gurung, 50, asuu Bhadaure Tamagin kylässä. Hänen pieni tilansa tuottaa ruokaa vain muutaman kuukauden vuodessa, mutta Gurung on alkanut hankkia lisätuloja kasvattamalla bambua muistuttavaa heinäkasvia (Thysanolaena maxima), jonka kukinnot hän myy luudiksi.

Kasvi torjuu eroosiota maata sitovilla juurillaan, ja sen lehdistä Gurung saa rehua kahdelle puhvelilleen.

– Kasvi ei kaipaa vettä eikä lannoitusta, ja luudista saa hyvän hinnan, hän iloitsee.

Ympäristönsuojelija Dilbahadur Bhattarai kertoo, että ruohokasvia on alettu viljellä alueella ainakin 45 kylässä EBA-hankkeen suosituksesta.

Gurungit ovat perinteisesti karjankasvattajia, joten joka perheessä on ainakin lehmä tai puhveli. Niiden lannasta saadaan biokaasua, jota kyläläiset ovat EBA-hankkeen myötä alkanet hyödyntää ruuanlaitossaan.

Englanninkielinen versio