”Ukrainassa soditaan.” Se on ihan yhtä totta kuin havainto, että pääkaupungissa Kiovassa on vaikea nähdä sodasta muita merkkejä kuin kaatuneiden kuvia kukkineen sekä ajoittaisia hautajaisia. Viime viikolla muistettiin julkisesti kahta Itä-Ukrainassa kuollutta. Pitkään täällä asuneet suomalaiset pitävät Kiovaa yhtä rauhallisena kuin mitä tahansa 3,5 miljoonan asukkaan eurooppalaiskaupunkia.
Sota vaikuttaa kuitenkin eri tavoin elämään, vaikka ulkoministeriön edustajat eivät tätä puolta tarkasti kommentoi. Sota ensinnäkin maksaa, ja jatkuvat kuolonuhrit ovat merkki kriisin jatkumisesta avoimena. Yhteenotoissa kuolee ihmisiä lähes päivittäin.
Krimin liittäminen osaksi Venäjää ja Venäjän tukemien Itä-Ukrainan ”kapinallisalueiden” tapahtumat ovat viranomaisille hankala puheenaihe, mutta käsitteet pidetään selvinä. Kyse on maan itsenäisyydestä. Toisaalta aselepoon tähtäävän Minskissä tehdyn sopimuksen kannalta tilanne on varsin lohduton.
Ukraina ei pidä sotaa sisällissotana.
– Emme ole nähneet Venäjän askelia sopimuksen toteuttamiseksi, enemmän olemme kuulleet propagandaa, sanoo Ukrainan ulkoministeriön edustaja Marina Betsa.
Välikohtauksia päivittäin
Toimittajien edessä hän ja kaksi hänen kollegaansa kertovat, että ongelmia on monia. Ukraina ei kykene valvomaan idässä omia rajojaan, pakolaisia on noin kaksi miljoonaa ja Venäjän tukema aseellinen toiminta on jatkuvaa.
– Maatamme kohtaavan aggression ja miehityksen lopettaminen poliittisin keinoin on Ukrainan tavoite. Siviilejä haavoittuu nyt jatkuvasti, aselevon rikkomuksia rekisteröimme päivittäin 14–15, Betsa kertoi viime viikolla.
Yhteenottojen seurauksena yli sata ukrainalaista on menettänyt henkensä tämän vuoden aikana. Viime viikon maanantaina kuoli seitsemän henkeä.
– Sotilaitamme kohti ammutaan päivittäin. Tiedustelutietojemme mukaan Venäjällä on Itä-Ukrainan alueella 8 000 sotilasta ja 470 panssarivaunua, Betsa kertoi.
Hän ei hyväksy puhetta sisällissodasta, koska Venäjän osallistuminen tapahtumiin on niin massiivinen. Taustalla ei myöskään ole mitään sellaista paikallista jännitystilannetta, joka selittäisi tapahtuneen.
– Venäjällä ja myös ulkomailla puhutaan sisällissodasta, mutta kyse on aseistautuneista ihmisistä, joita Venäjä eri tavoin tukee. Paikalliset asukkaat ovat jo nähneet, millaiseen raunioitumiseen ja pakolaisuuden syntymiseen tämä toiminta on johtanut, Marina Betsa muotoilee.
Sota koskettaa monia
Betsan mukaan tilanne Itä-Ukrainassa voi muuttua normaaliksi vain aseellisen toiminnan loppumisen, kansainvälisesti valvottujen vaalien sekä pakolaisten kotiinpaluun mahdollistavan rauhoittumisen myötä.
– Kaikilla ennen aseellista toimintaa alueella asuneilla tulee olla mahdollisuus osallistua tällaisiin vaaleihin, Betsa korostaa.
Tiedotustilaisuudesta poistuvien silmissä elämä Kiovan kaduilla jatkuu yhtä rauhallisena kuin ennenkin. Kahden kaatuneen sotilaan muistotilaisuus Maidan Nezaležnostilla (eli Itsenäisyyden aukiolla) on päättynyt. Mitään vastakkainasettelua ei kaupungilla kulkija havaitse myöskään siinä, että ukrainan ja venäjän kieli ovat arjessa kumpikin yhtä käypiä kommunikaation välineitä.
Itse sota on kilometreissä kaukana, mutta ”kaukana idässä” se koskettaa päivittäin miljoonia ihmisiä tavalla tai toisella.
uutiskirje 