Tutkimus näkee erimielisyyden keskeisenä ja hedelmällisenä osana demokratiaa.
Leppänen kertoo, että demokratia on ollut keskeinen johtotähti hänelle niin tutkimuspuolella kuin poliittisessa työssäkin. Gradunsa hän teki kansalaistottelemattomuudesta, koska hän halusi ymmärtää yhteiskuntaa marginaali-ilmiöiden kautta.
Leppänen kertoo ymmärtäneensä jossain vaiheessa, että demokratiaa ajatellen se, että keskitytään pelkästään enemmistön tahtoon johtaa siihen, että mikään ei voi muuttua.
– Silloin kaikki erimieliset ryhmittymät ja vaatimukset ovat demokratian kannalta jossain määrin olennaisempia, koska sitä kautta saadaan tietoa siitä mitkä rakenteet hautautuvat jonnekin. Ja tätä kautta erimielisyys voi parantaa järjestelmän instituutioita. Se voi edistää ihmisten henkilökohtaista vapautta, mahdollistaa osallistumista ja laajalla skaalalla myös parantaa demokratiaa, Leppänen arvioi.
Erimielisyydestä oikeus
Erimielisyys demokratiassa on hänen mukaansa niin perustavanlainen asia, että se täytyy ottaa huomioon tavalla, joka lähenee oikeutta.
Väitöskirjassa esitetään myös, että radikaalidemokratia on demokratian muoto joka on demokraattisempi kuin liberaali demokratia. Pahimmassa tapauksessa liberaali demokraattinen teoria tukahduttaa erimielisyyttä sisällyttämällä se rakenteisiinsa.
Leppänen uskoo, että väitöstutkimuksesta on hyötyä hänen uudessa tehtävässään.
– Koko kampanjan ajan painotin osallisuutta ja erimielisyyttä ja sitä, millä tavalla erimielisyys on positiivinen arvo. Olen varma, että tutkimus auttaa myös puoluesihteerin työssä.
Leppäsen väittelee valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta lauantaina 18.6. kello 10.15.
Väitöstutkimus on nimeltään A Political Theory of Dissent – Dissent at The Core of Radical Democracy (Poliittinen teoria erimielisyydestä – erimielisyys radikaalin demokratian keskiössä). Tilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali 1 (Unioninkatu 40).
Vastaväittäjänä on Associate Professor (PhD) Andrew Schaap, University of Exeter, ja kustoksena on professori Aki Lehtinen.