Kansalaiset ovat varsin yksituumaisia, että kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yllätyksenä voi ehkä pitää sitä, että palvelujen tuottamista ei nähdä kaikkein keskeisimpänä tehtäväalueena. Kolme neljästä (75 %) näkee sen tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
Tästä linjasta poikkeavat selkeästi vasemmistoliiton kannattajat. Heistä reilusti yli puolet (54 prosenttia) pitää erittäin tärkeänä kunnan palvelujen tuottamista. SDP:n kannattajista 41 prosenttia on tätä mieltä. Perussuomalaisten, kokoomuksen ja vihreiden kannattajista vain viidennes pitää erittäin tärkeänä palvelujen tuottamista.
Kokoomuksesta ja perussuomalaisista yli viidennes ei pidä kovin tärkeänä kuntien palvelujen tuottamista. Kaikkein suurituloisimmille kuntien palvelujen tuottamisella on muita vähäisempi merkitys.
Tutkimus pyrki mittaamaan kuntalaisten toiveita tulevaisuuden kunnasta.
Kansalaisten palveluja koskeviin näkemyksiin heijastunee sote-palvelujen siirtyminen maakunnille. Kunnille jää kuitenkin edelleen tärkeitä lähipalveluja muun muassa opetus, päivähoito, liikunta- ja kulttuuripalvelut.
Keskusta ja vasemmistoliitto muita innokkaampia kuntapuolueita
Hallitus- ja oppositiopuolueiden kannattajien välillä ei ole merkittäviä eroja, kun kysytään asukkaiden osallistumisen edistämisestä ja demokratia-alustana toimimisesta, henkisen ilmapiirin edistämisestä tai yhteisöllisyyden ylläpitämisestä.
Sen sijaan puolueiden välillä on eroja. Keskustan ja vasemmistoliiton kannattajat erottuvat muiden puolueiden kannattajista, että he muita useammin pitävät näitä tehtäviä erittäin tärkeinä. Kaikille puolueille nämäkin kuntien tehtävät ovat melko tärkeitä asioita.
Kyse puolueiden välillä onkin painotuseroista. Keskusta ja vasemmistoliitto näyttäytyvät kuitenkin muita innokkaampina kuntapuolueina.
Työttömien suhde kuntansa tulevaisuuteen poikkeaa
Työttömien suhde kuntaansa näyttää olevan jossain määrin skeptisempi kuin työssä olevilla, opiskelijoilla, yrittäjillä tai eläkeläisillä. Työttömille kunnan tehtävät eivät ole erittäin tärkeitä tai tärkeitä kuin näille muille ryhmille.
Työttömät odottavat muita harvemmin asukkaiden osallistumisen edistämistä, kunnan tuottavan palveluja, kehittävän elinvoimaansa tai edistävän kunnan henkistä ilmapiiriä. He ilmoittavat myös muita herkemmin, etteivät osaa sanoa.
Tutkimus pyrki mittaamaan kuntalaisten toiveita tulevaisuuden kunnasta. Kunnat ovat isossa myllerryksessä sote-palvelujen siirtyessä maakuntiin. Sen myötä kuntien päätöksenteko, verotus ja jäljelle jäävien palvelujen järjestäminen ovat avoinna. Myös kuntien ja maakuntien keskinäinen rooli on auki.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 3.– 9.6 2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 035. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa