Viimeinen sana
Jos joku muu sanoisi näin, suhtautuisin siihen paljon vakavammin”, sanoi eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) vaadittua muslimien poistamista Suomesta.
Pekkarinen ei hyväksy Hakkaraisen sanomisia, mutta ”Teuvo toimii monessa asiassa omien pelisääntöjensä mukaisesti”, hän kuitenkin myöntelee.
Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen levitti rasistisia viestejään verkossa. Hallituspuolueiden edustajat valitsivat hänenkin kohdallaan aluksi vaikenemisen linjan. Sitten ärähtivät kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Hakkaraisia ja tynkkysiä riittää. Kaikkien heidän tuomitsemiseensa ei aika riittäisi. Pitäisikö heidät sitten vaieta? Ei, sillä ilman mitään reagointia nämä lisääntyisivät kuin sienet sateella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini, ei tunnu koskevan pitkällä tikullakaan näihin puheisiin. Hänen puolueessaan seinät ovat korkealla ja katto leveällä, kun kyse on rasistisesta tai sitä läheltä liippaavasta puheesta.
Pekkarisen tulkinta Teukan, kuten keskisuomalaiset Hakkaraista tuttavallisesti kutsuvat, omista pelisäännöistä on omituinen. Vieläkin omituisemmaksi vähättelevän lausahduksen tekee Pekkarisen asema eduskunnan varapuhemiehenä. Keille kaikille hän myöntäisi oikeuden ”omiin pelisääntöihinsä” vedoten levittää rasistisia viestejä?
Rasistisiin puheisiin pitää olla nollatoleranssi. Tämän toteuttaminen ei ole helppoa. Otetaanpa tapaus Tynkkynen. Hän on malliesimerkki poliitikosta, jonka asema suomalaisessa yhteiskunnassa ei päättäjänä ole kovin merkittävä. Hän näyttää selkeästi hakevan kannanotoillaan julkisuutta.
Hänen viiteryhmänsä, perussuomalaiset, on hallituspuolue. Tätä kautta hänen, kuten myös Hakkaraisen, puheet, saavat toisenlaisen painoarvon. Perussuomalaiset ovat monin tavoin ajaneet maahanmuuttajien oikeusturvan ja turvapaikanhakijoiden maahanpääsyn ehtojen kiristämistä.
Puhe on myös poliittinen teko. Muutoin merkityksettömistä tulee merkityksellisiä.
Rasistisiin puheisiin pitää puuttua ennen kuin niistä tulee yleisesti hyväksyttyä puhetta. Ennen rasistit ja maahanmuuttovastaiset olivat tätä itseään. Sitten nämä liudentuivat ”maahanmuuttokriittisiksi” sisältöjen koventuessa.
Suhtautuminen rasismiin pehmeni kahta kautta: hyväksyttiin sekä kovempi sisältö ja ymmärtäväisempi käsite. Pekkariselta voi kysyä, missä kulkee raja, jos pirulle annetaan pikkusormi.
Muutokset tapahtuvat huomaamatta. Pitkään siedettiin esimerkiksi rasistisia sisältöjä julkaisevaa MV-lehteä. Poliisi ryhtyi toimeen saatuaan useita kymmeniä rikosilmoituksia. Tämä lehdeksi itseään kutsuvaa sivustoa epäillään muun muassa kunnianloukkauksesta, törkeästä kunnianloukkauksesta, rahankeräysrikoksesta, rahapelirikoksesta ja tekijänoikeusrikoksesta.
Poliisi vaatii oikeudessa MV-lehden sivustojen sulkemista. Asia on käräjäoikeuden käsiteltävänä. Mielenkiinnolla odotan päätöstä.
uutiskirje 
