Uutismedian toiminta ei vaikuta kovin usein siihen, mitä poliittisia päätöksiä Suomessa tehdään.
Asia selviää väitöstutkimuksesta, jossa tutkija Juho Vesa selvitti kollegoineen kansanedustajien käsityksiä median vallasta. Kyselyyn vastasi 96 kansanedustajaa vuodenvaihteessa 2013–2014.
Vesan mukaan yksi syy tähän voi olla vähäinen julkinen keskustelu päätösten valmisteluvaiheessa. Tutkimuksen yhdessä osassa selvitettiin haastatteluilla virkamiesten, poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen suhtautumista julkiseen keskusteluun.
Tuloksista havaittiin, että poliittisten neuvottelujen osapuolet eivät mielellään puhu keskeneräisten neuvottelujen yksityiskohdista julkisuudessa, koska julkinen keskustelu voi kärjistää ja lukkiuttaa neuvotteluasemia.
– Suomessa päätöksentekoon liittyy usein neuvottelemista muun muassa hallituspuolueiden kesken sekä kolmikannassa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Suomi voidaankin luokitella neuvotteludemokratiaksi, Vesa sanoo.
Kirjoittamattomat säännöt hallitsevat
Väitöstutkimuksen mukaan poliittisiin neuvottelutilanteisiin on muodostunut osin kirjoittamattomia sääntöjä, joiden avulla päättäjät pyrkivät hallitsemaan julkista keskustelua. Esimerkiksi ministereiltä ei yleensä toivota julkisia kannanottoja kolmikantaisen valmistelun aikana.
Sääntönä myös on, että kolmikantaisten työryhmien jäsenten ei tule antaa julkisuuteen yksityiskohtaista tietoa työryhmissä käydyistä keskusteluista.
– Kolmikannan osapuolet pitävät tällaisia julkisuussääntöjä usein itsestään selvinä, eikä niistä tarvitse erikseen sopia. Silti sääntöjä ei aina noudateta, ja erityisesti riitatilanteissa neuvottelijat saattavat vuodattaa luottamuksellisia tietoja toimittajille, Vesa toteaa.
Vesan mukaan kansalaiset kuitenkin odottavat päätöksenteolta avoimuutta, ja siksi ministeriöt tiedottavat myös keskeneräisistä asioista.
Päätökset on hitaita medialle
Median melko vähäinen vaikutus päätöksiin selittyy lisäksi muun muassa päätöksenteon hitaudella.
Kun media nostaa jonkin yhteiskunnallisen ongelman keskusteluun muutamaksi päiväksi, poliitikot voivat reagoida nopeasti ottamalla asiaan julkisesti kantaa.
Varsinkin oppositio hyödyntää median puheenaiheita hiillostaessaan hallitusta.
– Päätöksenteko sen sijaan vie enemmän aikaa ja siinä nopea reagointi median nostamiin asioihin on vaikeampaa. Hallituksella on myös käytössään useita vaihtoehtoisia tiedonlähteitä, ja moni median esille nostama asia on jo ennalta sen tiedossa. Virkamiehet ja poliitikot saattavat myös paheksua median myötäilyä, Vesa arvelee.
Media vaikuttaa eduskunnan kyselytuntiin
Media vaikuttaa monesti siihen, mistä poliitikot puhuvat julkisesti esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla.
Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanedustajista ajatteli eduskunnan kyselytunnilla kiinnitettävän usein tai erittäin usein huomioita johonkin asiaan siksi, että uutismedia on nostanut asian esille.
Eduskunnan valiokuntien työhön media vaikuttaa selvästi harvemmin. Vain viidennes kansanedustajista koki, että valiokunnissa reagoidaan usein tai erittäin usein median esille nostamiin asioihin.
– Eduskunnassa kyselytunti on pääosin äänestäjille suunnattu julkinen näytös, kun taas varsinainen päätösten valmistelu tehdään valiokunnissa, joiden työhön media ei siis usein vaikuta, Vesa kertoo.
Tulokset osoittavat, että uutismedian eli journalistisen median valta politiikassa on usein varsin pinnallista. Media vaikuttaa huomattavasti enemmän poliitikkojen julkiseen kilpailuun äänestäjistä kuin varsinaisiin päätöksiin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu eri tutkimusmenetelmillä esimerkiksi Belgiassa ja Yhdysvalloissa.
Kansanedustajakyselyn tulokset on julkaistu The International Journal of Press/Politics -lehdessä. Tutkimukseen osallistuivat Vesan lisäksi professori Helena Blomberg ja yliopistonlehtori Christian Kroll.
Kolmikantaisten työryhmien julkisuussääntöjä koskevaan tutkimukseen osallistui Vesan lisäksi yliopistonlehtori Johannes Kananen, ja sen tulokset julkaistiin Media & viestintä ja Nordicom Review –lehdissä.