KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Rahareformi syöksisi rahaa Islannin valtiolle

Jos Islanti toteuttaa suunnitteilla olevan rahareformin, turistit ihmettelisivät Islannin luonnonihmeiden lisäksi talouden kukoistusta.

Jos Islanti toteuttaa suunnitteilla olevan rahareformin, turistit ihmettelisivät Islannin luonnonihmeiden lisäksi talouden kukoistusta. Kuva: Mint Images/REX/All Over Press

Velan määrä vähenisi. Asunnot halpenisivat. Täystyöllisyys olisi mahdollinen. Suomessa vastaava uudistus poistaisi kestävyysvajeen.

Teemu Saintula
19.9.2016 8.45
Fediverse-instanssi:

Islanti on entistä lähempänä valtavaa raha- ja pankkijärjestelmän uudistusta, kun uusi raportti suhtautuu myönteisesti rahareformiin. Uudistus veisi liikepankeilta oikeuden luoda rahaa. Jatkossa kaikki raha pankkeihin tulisi keskuspankilta.

– Rahoitus vakautuisi. Spekulatiiviset kuplat olisivat harvinaisempia ja lievempiä. Reaalitalouteen ei tulisi yhtä suuria kriisejä kuin nyt, sanoo tutkija ja Suomen talousdemokratia ry:n pääsihteeri Patrizio Lainà.

Nykyään pankit päättävät, mihin niiden luoma raha menee. Jatkossa kaiken rahan markkinoille tekisi keskuspankki. Kun valtio loisi kaiken rahan, valtio päättäisi rahan käytöstä.

Nykyisessä talousjärjestelmässä raha on velkaa.

Järjestelmän muutoksen vuoksi Islannin pitäisi luoda paljon uutta rahaa. Lainàn mukaan järjestelmän muutos voisi tarkoittaa noin kymmentä prosenttia eli 20–30 miljardia Islannin kruunua lisää rahaa Islannin valtiolle joka vuosi.

Prosentit ja rahamäärät muuttuvat ymmärrettäviksi, kun verrataan niitä Suomeen.

Lainàn laskelmien mukaan reformi tarkoittaisi Suomen budjetille 11 prosentin kasvua olettaen, että rahamäärä jatkaisi yhtä nopeaa kasvua kuin aiemminkin. Suomen valtio saisi uutta rahaa vuosittain kuusi miljardia euroa. Kestävyysvaje käytännössä poistuisi. Suomi voisi tehdä rahareformin vain euroalueen osana.

Lainaa vähemmän valtiolla ja ihmisillä

Islannin pääministerin Sigurður Ingi Jóhannssonin konsulttiyhtiö KPMG:ltä tilaama raportti kokoaa yhteen tähänastisia tutkimuksia. Money Issuance -raportissa siteerataan myös Lainàn tutkimusta.

Tutkimukset löytävät rahareformista paljon enemmän hyvää kuin huonoa.

Valtion ja yksityisten velkamäärä vähenisi huomattavasti. Islantia ajoittain vaivanneet suuret inflaatio-ongelmat poistuisivat.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lainà kiittelee raporttia siitä, että se on ottanut huomioon mahdolliset kielteiset vaikutukset.

Vaikka asuntojen hinnat laskisivat, lainaa voisi olla vaikeampi saada. Lainà ei pidä asiaa pahana.

– Pankkien holtiton lainaaminen on syy finanssikriisiin.

Rahareformi on saanut kannatusta Islannissa vuonna 2008 alkaneen tuhoisan pankkikriisin jälkeen.

Tutkimusten mukaan yksityinen raha voisi pelästyä. Lainàn mukaan tämä on mahdollista, mutta toisaalta uusi järjestelmä toisi markkinoille sijoittajien kaipaamaa vakautta.

Islanti voisi päästä täystyöllisyyteen. Lainàn mukaan se on mahdollista, vaikka asia riippuu täystyöllisyyden määritelmästä.

– Islanti voisi sijoittaa luomaansa uutta rahaa työllisyyden hoitoon.

Lainà huomauttaa, että täystyöllisyys on mahdollinen jo nyt. Suomessa sen tavoittelu vaatisi EU:n talouskuripolitiikan lopettamista.

Islanti voisi sijoittaa luomaansa uutta rahaa työllisyyden hoitoon.

Valta pankeilla ja maailmalla

Nykyään liikepankit luovat esimerkiksi Islannissa noin 90 prosenttia rahasta. Loput rahat luo keskuspankki.

Nykyisessä talousjärjestelmässä raha on velkaa. Rahan määrä lisääntyy, kun otetaan velkaa. Talousjärjestelmä nojaa siihen, että lainaaja maksaa velkansa.

Liikepankeilla pitää olla keskuspankissa tallessa vain pieni kassavaranto talletuksista. Pankeilla on käytännössä siis vain vähän niin sanottua oikeaa rahaa, jolla ne voivat selvitä omista sitoumuksistaan. Talouskriisi syntyy, kun joku ei maksa velkaansa.

Lainà sanoo, että nykyinen vähimmäisvarantojärjestelmä on historiallisen kehityskulun tulos. Esimerkiksi sähköisen rahan käyttö on lipunut pankeille.

– Valtio on jäänyt vapaaehtoisesti jälkeen.

Lainàn mukaan valtiot ovat kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vallan alla. Jos valtiot sooloilevat, rahoituslaitokset, luottoluokittajat ja kansainväliset sijoittajat voivat reagoida kielteisesti.

Nykyisessä systeemissä pankit tienaavat hyvin ja niillä on valtaa. Uudistuksen jälkeen pankit toimisivat entiseen tapaan, mutta olisivat lähinnä rahanvälittäjiä.

Pian matkalla parlamenttiin

Uusi raportti on jatkoa rahareformin selvittämiseksi. Islanti julkaisi ensimmäisen selvityksen aiheesta viime vuonna.

Tämän vuoden helmikuussa parlamentin asialistalle lisättiin päätöslauselma rahareformikomitean perustamisesta. Lausuntokierroksella yhdeksästä lausunnosta kahdeksan suhtautui rahareformiin myönteisesti.

Rahareformi etenee seuraavaksi talous- ja elinkeinokomiteaan, joka antaa näkemyksensä päätöslauselmasta parlamentille. Jos enemmistö parlamentin jäsenistä kannattaa päätöslauselmaa, alkaa parlamentaarinen rahareformikomitea pohtia rahajärjestelmän uudistamista.

Reaalitalouteen ei tulisi yhtä suuria kriisejä kuin nyt.

Kansanäänestys Sveitsissä lähivuosina

Rahareformia suunnitellaan muuallakin. Sveitsi järjestää kansanäänestyksen aiheesta tulevina vuosina. Pankkiiriyhdistys ja Sveitsin hallituksena toimiva liittoneuvosto kuitenkin vastustavat muutosta.

Britannian ja Alankomaiden parlamenteissa on pidetty rahareformista kuulemistilaisuus. Yhdysvaltojen edustajainhuoneen valiokunta käsitteli rahareformia muutama vuosi sitten.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Uusimmat

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

21.11.2026

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

21.11.2026

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset