Tähän alkuun pieni salaliittoteoria: Niin sanottu maahanmuuttokriittisyys eli nykyisin yhä avoimempi rasismi on tietoisesti nostettua sumutusta. Tavoitteena on nostattaa työntekijät toisiaan vastaan ja estää heitä huomaamasta, ettei työelämän huonontaminen ole tietoista toimintaa, vaan maahanmuuttajien syy.
Jotain tällaista tulee mieleen, kun lukee professori Juha Siltalan raporttia Työnantajan alaisena ilman työsuhdetta. Uuden talouden keikka- ja silpputyö paluuna entiseen. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi sen viikko sitten.
Työelämän huonontumisenkin historioitsijana tunnetuksi tullut Siltala vyöryttää lukijan eteen vakuuttavia todisteita siitä, että meneillään on työntekijöiden vähittäinen luisuminen pois keskiluokasta takaisin kohti kiertelevää irtotyövoimaa. Ollaan palaamassa noin sadan vuoden taakse.
Työvoiman solidaarisuutta hajottavat Siltalan mukaan työmarkkinoiden etnistymisen lisäksi työsuhteiden hajoaminen vakinaiseen ydintyövoimaan, pätkätyövoiman ja vuokratyöläisten muodostamaan suhdannepuskuriin, alihankkijoihin ja harmaaseen työvoimaan alihankkijoiden palveluksessa.
Kukaan ei ole turvassa. Tämä ruokkii työntekijöiden keskinäistä kaunaa. ”Syntyy jyrkkärajainen luokkayhteiskunta ilman yhdistävää luokkatietoisuutta”, Siltala kirjoittaa.
Mutta eihän työelämää heikennetä tietoisesti. Ja jos jotain heikennetäänkin, niin se tapahtuu työllisyyden parantamiseksi. Taustalla ovat tarkat tutkimustulokset.
Vai?
Malliesimerkki siitä, miten vähällä järjellä työelämää säädellään, on eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys 105/2016. Sen alla on pääministerin sijaisena toimineen ”työväenjohtaja” Timo Soinin nimi.
Työllisyyden parantamiseksi työnantajalle tulee oikeus palkata pitkäaikaistyötön määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustelua, koeaika pitenee puoleen vuoteen ja työnantajan takaisin-ottovelvoite lyhenee neljään kuukauteen.
Hallituksen esityksestä voidaan lukea, mihin tietoon työelämän huonontaminen näiltä osin perustuu.
”Tutkimustieto, joka olisi kohdistettu juuri määräaikaisen työn sääntelyn purkamisen ja pitkäaikaistyöttömyyden väliseen yhteyteen, on kuitenkin kohtalaisen vähäistä.” Jotain merkitystä sillä voi Espanjan kokemusten valossa olla talouden nousukausina.
”Koeajan pituuden vaikutuksista on olemassa hyvin niukalti tutkittua tietoa, joten lain vaikutusten arviointi objektiivisin kriteerein on tältä osin hyvin haasteellista”, hallitus jatkaa. Työntekijöiden epävarmuus kuitenkin lisääntyy, se myös toteaa.
”Takaisinottovelvollisuuden vaikutuksista työmarkkinoilla ei ole juuri tehty empiiristä tutkimusta. Onkin mahdotonta luotettavasti arvioida, onko sillä todellisia vaikutuksia työllistämiskynnykseen vai ei”, hallituksen esityksessä lukee.
Ollaan hänestä muuten mitä mieltä tahansa, niin rehellisyyden puutteesta pääministerin sijaisena toiminutta Soinia ei voi syyttää. Ainakaan tässä asiassa.
uutiskirje 
