Juha Jokelan itsesensuurikomediassa naurun aiheena on maantieteellisen asemamme synnyttämä kauppa- ja muu poliittinen ristiveto sekä moraalikysymykset. Tosin Jokelan huomiot yksilön valinnoista eivät koske vain Suomen kauppapolitiikkaa.
Sumussa eletään Ukrainan kriisin vuosissa. Suomalainen Somnimag-yhtiö lähtee myymään uutta huippuinnovaatiotaan Venäjälle. Suomessa eletään kieli keskellä suuta: EU-rintamassa ollaan painostamassa Venäjää pakotteilla, mutta samalla otetaan omiakin askeleita. Tarinansa avulla Jokela läpivalaisee eettisiä kysymyksiä niin yksilön, yrityksen kuin kansallisvaltion ja EU:n jäsenvaltionkin näkökulmasta. Pyöritys on ensi repliikeistä lähtien melkoista. Dialogi sujuu, kuten Jokelalla tapaa tehdä.
Geopoliittiset lähtökohdat ovat siis haastavia yritykselle, joka etsii ostajaa huippukalliille laitteelleen.
Pyöritys on ensi repliikeistä lähtien melkoista.
Kolmen hengen yhtiössä toimitusjohtaja Olli (Timo Tuominen) on ikuinen sovittelija. Tuominen tekee hienon roolisuorituksen joka suuntaan joustavana, jatkuvasti uudelleen kantaansa hiovana tyyppinä, joka kyllä pyrkii moraalisesti puhtaisiin suorituksiin, mutta joka sovittelujen viidakossa lopulta aina taipuu.
Päätutkija, MGD-laitteen kehittäjä Taisto (Jani Karvinen) on suorasuu, joka ei hyväksy kaupankäyntiä Venäjän suuntaan. Markkinointipäällikkö Jonelle (Kari Ketonen) moraali on kaikkein joustavin, hänelle kauppojen syntyminen keinolla tai toisella on ykkösasia.
Kolmikko on kuin mikä tahansa työyhteisö pienoiskoossa. Erilaiset luonteet ja pyrkimykset törmäävät, mutta jotenkin erimielisyyksistä huolimatta taas jatketaan.
Monimutkaiseen ja paljolti yhä hämärän peitossa olevaan lähihistoriaan ja korkean teknologian innovaatioon tukeutuvassa näytelmässä on riskinsä. Lähinnä runsastekstisyydessä, jota joidenkin asioiden selvittäminen vaatii. Sumu kompuroikin hiukan alkumetreillä, kun Somnimagin toimitusjohtaja selvitti pitkästi markkinoitavan laitteen toimintaa ja merkitystä ministeriössä.
Mutta välttämättömästä pohjustuksesta selvittiin. Ja kun yhtiön osakkaiden sekä myös ministeriön erilaiset kannat ja niiden perustelut alkoivat aueta eli päästiin asian ytimeen, meno oli jo riemullista seurata.
Tarinan edetessä tilanne itänaapurissa muuttuu yhä vaikeammaksi. Siksi yhtiö palkkaa tulkin, suomenvenäläisen Larissan (Elena Spirina). Spirinan asiat, yhteydet ja simultaanitulkkauksen tuosta vaan hallitseva Larissa on juuri omiaan tähän tarinaan, ensin pelastamaan pätevyydellään koko hanketta, ja sitten, juuri siksi, herättämään vakoojaepäilyt.
Eikä selvyyttä lopulta tule oikein mihinkään. Mikä sopii mainiosti tähän tarinaan.
Sumu. Kansallisteatteri. Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Jokela, lavastus Teppo Järvinen, dramaturgi Minna Leino. Rooleissa muun muassa Timo Tuominen, Kari Ketonen, Jani Karvinen, Katariina Kaitue ja Elena Spirina.
uutiskirje 
