Viimeinen sana
Kolme ikääntynyttä neljästä kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisina. Yhtä monen mielestä yhteiskunta syrjii ikääntyneitä. Jopa nuorten mielestä Suomessa ihannoidaan nuoruutta.
Eläkeläisliittojen etujärjestön EETUn TNS Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen tulokset syrjintäkokemuksista eivät yllätä lainkaan. Tutkimus vahvistaa ikäihmisiltä itseltään tulevaa viestiä.
Ikäihmiset kokevat tulevansa leimatuksi rasitteeksi, kulueräksi. Moni kysyy, että halutaanko meidät hautaan ennenaikaisesti. He myös kokevat vahvasti, ettei heitä kuulla tarpeeksi.
Hyvää tarkoittava yhteiskunnallinen keskustelu vanhushoivan kustannuksista, lääke- ja hoitokuluista kääntyy päälaelleen ja näyttäytyy vanhuksille syyllistävänä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti huolestuttaakin toimeentulon ohella eniten. Eikä syyttä.
Verotus pienentää ensi vuonna käteen jäävää tuloa kaikilta alle 2 500 euron eläkettä saavilta. Suuremmilla eläketuloilla käteen jäävä osuus kasvaa. Eläkeläiset maksavat lääkkeistään enemmän hallituksen leikkausten jälkeen. Tälläkö hallitus parantaa eläkeläisten luottamusta eduskuntaan ja hallitukseen?
Nyt vain viidennes luottaa eläkeasioissa eduskuntaan ja tätäkin pienempi joukko hallitukseen. Eläkeläisten selkeä enemmistö, 68 prosenttia, luottaa kuitenkin Kelaan, jolla ei ole valtaa eläkelainsäädäntöön.
Eläkeläiset näkevät eläkejärjestelmän tulevaisuuden onnettomana. Joka toinen ikääntynyt uskoo eläkejärjestelmän antavan kattavasti tukea kymmenen vuoden päästä. Osalle eläkeläisistä oli vaikeuksia arvioida eläkejärjestelmää, ja mielipide jäi saamatta.
Eläkejärjestelmän pitäisi kohdella eri sukupolvia oikeudenmukaisesti. Eläkeläisistä lähes joka toisella oli vaikeuksia uskoa eläkejärjestelmän kohtelevan eri ikäluokkia oikeudenmukaisesti. Eikä oikeudenmukaisuuden uskota toteutuvan liioin muuallakaan yhteiskunnassa.
Noin 37 prosenttia luotti kuitenkin oman eläkkeensä säilyvän, mutta saman verran oli päinvastaista mieltä.
Ikäihmiset ovat epävarmuudesta huolimatta varsin tyytyväisiä elämäänsä, jopa onnellisia. Keskiarvo on reippaasti yli seitsemän asteikolla 1–10.
Keskiarvo ei kerro koko totuutta, sillä muita tyytyväisempiä elämäänsä ovat ylempinä toimihenkilöinä ja johtavassa asemassa työskennelleet.
Heillä on paremmat eläkkeet ja koulutus, ja he kokevat pystyvänsä vaikuttamaan elämäänsä muita enemmän. Heillä on myös eläkkeelläkin haluja käydä osa-aikatyössä.
Yllättävän moni, lähes puolet, vanhuuseläkeläisistä ajattelee myönteisesti osa-aikaisen työn tekemisestä. Vain viisi prosenttia olisi valmis kokopäivätyöhön.
Pitkäänkin eläkkeellä olleet olisivat valmiita osa-aikatyöhön. Tämän tutkimuksen mukaan useampi kuin joka kolmas 70–70-vuotiaista voisi tehdä osa-aikatyötä ja melkein joka viides vielä 80–84-vuotiaista. Suurimmillaan työhalut olivat vanhuseläkkeen kynnyksellä.
Ikääntyneiden työhalut ovat yllättävän korkeita. Työelämässä koetaan ikäsyrjintää, mutta aika näyttää kultaavan muistot ja virittävän työhaluja.
Juttua korjattu 30.9.2016 kello 10.11. Tutkimuksen on tehnyt TNS Gallup, ei Taloustutkimus kuten jutussa virheellisesti väitettiin.
uutiskirje 
