Hennalan entinen upseeri Seppo Toivonen arvosteli lahtelaisia vasemmistovaltuutettuja punaisten uhrien 1918 perinnön ”täydellisestä unohtamisesta”. Arvostelu liittyi Hennalan asemakaavan käsittelyyn. Varuskunta-alueen keskusaukio, jossa Lahden punakaarti perustettiin, olisi tullut hänen mielestään säilyttää vuoden 1918 tapahtumien muistoalueena.
Lahtelainen tutkija Marjo Liukkonen on alkanut selvittää tuon ajan naissurmia Lahdessa. Kun hän toi julkisuuteen uusia tietoja, kommentoivat samoja aiheita tutkineet, että vieläkin on vallalla ”valkoisella” puolella vaikenemisen vala, joka tarkoittaa, että tapahtumien kulusta halutaan vaieta.
Hennalan kasarmeille sijoitettiin 11 000 punavankia vapun aikoihin vuonna 1918 Fellmanin pellolle kootuista 30 000 punavangista. Heistä menehtyi 1 100 henkeä seuraavien kuukausien aikana nälkään ja sairauksiin, uupumukseen 900 ja joukkoteloituksissa ainakin 600. Hennalan liepeillä on ilmeisesti vieläkin tutkimattomia tai vajavaisesti tutkittuja joukkohautoja.
Miksi sisällissotamme punaisiin uhreihin suhtaudutaan eri tavoin kuin valkoisiin tai sotien uhreihin muualla maailmassa? Miksi vielä tänään torjutaan ehdotukset siitä, että sisällissodan joukkosurmien uhrien henkilötiedot kaivetaan esille arkistoista ja laitetaan ne esille tapahtumista kertovissa muistomerkeissä. Miksei joukkohautojen vainajien kuolinsyiden tutkintaa ja tunnistamista hoideta kuten joukkosurmien tutkintaa Balkanilla ja muualla maailmassa?
Lahdessa on pystytetty muistomerkki siihen paikkaan, mihin vainajien luita kärrättiin vuonna 1949. Hennalan varuskunnan venäläiskauden sotilaskappelin seinässä olevat luodinreiät ja laatta kertovat karua kieltään joukkosurmista. Teloitetut ja kuolleet haudattiin joukkohautoihin venäläiselle hautausmaalle. Tiedossa ei ole, kuinka paljon joukkohaudoissa on vainajia.
Lahden kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta käsitteli kesäkuun 2016 kokouksessaan kansalaisaloitetta, jossa ehdotettiin kappelin palauttamista hiljentymispaikaksi ja tapahtumista kertovaksi museotilaksi. Lautakunta tyrmäsi ehdotuksen ja vaikeni kokonaan siitä, että kappelin seinustalle kiinnitetyn laatan mukaan seinusta on toiminut punavankien teloituspaikkana.
Hennalan varuskunnan alueelle ja sen lähiympäristöön tulisi saada näkyville se, mitä siellä on tapahtunut itsenäistymisprosessimme tuskallisissa vaiheissa sisällissodan aikana ja sen jälkeen.
Lahden MM-kisojen valmistelun yhteydessä paljastui, että latupohjien tekijät vahingoittivat maastossa olevia suojeltuja juoksuhautoja. Jos maastossa olisi ollut vuoden 1918 tapahtumista kertovia muistotauluja, vahinkoa olisi tuskin tapahtunut.
Sisällissotamuseo Hennalassa voisi alkaa siitä, että museon varastona toimiva kappeli tyhjennetään ja järjestetään sinne muistotila vuoden 1918 uhreille ja muille hautausmaalle haudatuille.
Antti Holopainen
valtuutettu (vas.) kaupunginhallituksen jäsen
Lahti
uutiskirje 
