WWF:n torstaina julkaiseman Living Planet -raportin mukaan maapallon elinympäristöt köyhtyvät ja katoavat hälyttävällä vauhdilla. Elinympäristöjen katoaminen on suurin syy myös eläinten määrän vähenemiselle.
Suurin syy luonnon ahdingolle on kasvava kulutus. Länsimaiden kulutuksen kasvun vaikutukset näkyvät etenkin kehitysmaissa.
Joka toinen vuosi julkaistava maailman ympäristön tilaa selvittävä raportti esittää myös ratkaisuja maapallon isoimpiin ympäristöongelmiin.
Elinympäristöjen katoaminen vaarantaa kasvien ja eläinten lisäksi myös ihmiset.
Kiihtyvä luonnonvarojen kulutus
Raportin mukaan maapallon luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt 1970-luvulta lähtien. Monien lajien tulevaisuus on epävarma. Esimerkiksi selkärankaisten eläinten määrä on pienentynyt 58 prosentilla vuodesta 1970 vuoteen 2012.
– Luonnonvarojen kiihtyvällä kulutuksella on suora yhteys elinympäristöjen köyhtymiseen ja katoamiseen. Kun raivaamme metsää karjan laitumiksi tai viljelysmaaksi, tuhoamme samalla monien eliöiden ainoita elinympäristöjä, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder järjestön tiedotteessa.
Tällä hetkellä ihmiset kuluttavat globaalisti tahtia, johon vastaamaan tarvittaisiin 1,6 maapallon luonnonvarat. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin yli kolme maapalloa tyydyttämään kulutus.
– Voidaan sanoa, että me suomalaiset ulkoistamme suuren osan kulutuksemme negatiivisista vaikutuksista ulkomaille. Olen myös omin silmin nähnyt, miten kestämätön kulutus ja luonnonvarojen käyttö näkyvät esimerkiksi Indonesian Borneolla ihan kylätasolla asti, Rohweder kertoo.
Ihmisetkin vaarantuvat
Ihmisen vaikutukset maapallon ekosysteemien muutoksiin ovat olleet nopeita.
– Muutokset voidaan havaita yhden ihmiselämän aikana. Tämä on valtava muutos. Esimerkiksi lajien katoaminen ja sukupuuttoaalto ovat selvästi nähtävissä, Rohweder toteaa.
Elinympäristöjen katoaminen vaarantaa kasvien ja eläinten lisäksi myös ihmiset, sillä ekosysteemit tuottavat ruokaa, juomavettä, puhdasta ilmaa, energiaa, lääkkeitä ja virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi ihminen on riippuvainen terveistä luonnon järjestelmistä, koska ne säätelevät ja puhdistavat vettä ja ilmaa, luovat suotuisat ilmasto-olosuhteet, takaavat pölytyksen ja siementen leviämisen sekä säätelevät tuholaisten ja tautien leviämistä.
Yhteisymmärrys ratkaisuista kasvaa
Kehitykseen voidaan yhä vaikuttaa.
– Yksi tärkeimmistä puolellamme olevista eduista on tutkimustieto. Sen avulla tunnistamme tapahtuvat muutokset ja uhat sekä niiden syyt. Näin ollen pystymme myös vaikuttamaan toimintatapoihimme, Rohweder sanoo.
– Viimeaikaiset uutiset esimerkiksi ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksymisestä ovat selvä viesti, että maailmassa on syntymässä vahva yhteisymmärrys siitä, minkälaisilla ratkaisuilla estämme ympäristömme köyhtymistä jatkossa.
WWF:n raportissa jaetaan ratkaisut viiteen ryhmään: luonnon pääoman suojeluun, rahavirtojen uudelleenohjaukseen, kestävämpään tuotantoon, järkevämpään kuluttamiseen ja oikeudenmukaisempaan luonnonvarojen jakamiseen.
Kattavien luonnonsuojelualueiden perustaminen ja ylläpito on tärkeää, mutta ei yksin riitä. Tärkeässä asemassa ovat valtiot ja yritykset, joiden toimet vaikuttavat suoraan ympäristöön.
Vastuullinen hyödykkeiden tuotanto ja kulutus hillitsee ilmastonmuutosta, estää metsäkatoa ja torjuu liikakalastusta. Fossiilisten polttoaineiden ja teollisuuden energiatukien lopettaminen sekä kestävästi tuotettu uusiutuva energia ja energiatehokkuuden parantaminen ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Kehitysyhteistyö auttaa
Erilaisten hyödykkeiden, kuten palmuöljyn, soijan ja puun globaali kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta myös kyseisten hyödykkeiden vastuullisen tuotannon osuus kasvaa jatkuvasti.
Vastuullisessa tuotannossa huomioidaan sekä ympäristö että paikalliset ihmiset. WWF tukee esimerkiksi vastuullista palmuöljytuotantoa Indonesiassa Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.
Vastuullisella palmuöljytuotannolla pyritään takaamaan, että työntekijät saavat kohtuullisen korvauksen, luonnonsademetsiä ei hakata viljelysmaaksi eikä tulta käytetä plantaasien raivaukseen.
– Olen todella iloinen, että esimerkiksi suomalaisten elintarvikeyhtiöiden palmuöljyn hankinnasta yhä suurempi osuus on vastuullisesti tuotettua, sanoo Rohweder.
Kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa siihen, että elinkeinot ja oikeudet niihin säilyvät paikallisilla. Lisäksi varmistetaan, että tärkeitä luonnonvaroja hyödynnetään kestävällä tavalla.
uutiskirje 
