Tuoreen Pisa-tutkimuksen tulosten perusteella oppimistulokset eriytyvät Suomen peruskouluissa sukupuolen, perhetaustan ja asuinalueen mukaan. Samankaltaisia tuloksia on raportoitu jo aiemmin tänä vuonna Jyväskylän yliopiston Oma linja –tutkimushankkeesta ja OECD:n kansainvälisestä koulutusvertailusta.
Vasemmistoliiton puoluehallitus vaati keskiviikkona, että maan hallituksessa ja kunnissa otetaan vihdoin vakavasti toistuvat ja huolestuttavat viestit peruskoulun muutoksesta. Vasemmistoliitto esittää kuutta toimenpidettä eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi.
1. Luokkakokojen pienentäminen
Monissa tutkimuksissa on todettu, että pienet ryhmäkoot hyödyntävät erityisesti heikommista taustoista tulevia oppilaita, mutta mahdollistavat myös nopeammin etenevien oppilaiden yksilöllisen hyvinvoinnin.
Vasemmistoliitto esittää peruskoulun luokkakokojen rajoittamista 20 oppilaaseen sekä lisärahoitusta luokkakokojen pienentämiseen. Perusopetuksen opetusryhmien ryhmäkokojen pienentämiseen on osoitettu valtion erityisavustusta vuodesta 2010. Silloin asetetun määrärahan avulla on suurten oppilasryhmien määrä lähes puolittunut vuoteen 2013 mennessä.
Tällä hallituskaudella erityisavustuksen määrä on huomattavasti pienentynyt, ja ryhmäkoot ovat alkaneet kasvaa.
2. Tukiopetuksen lisääminen
Lasten ja nuorten väliset erot oppimisessa ja koulumotivaatiossa ovat tällä hetkellä maassamme niin suuria, että hitaat koko peruskoulua koskevat uudistukset eivät ehdi pysäyttää niiden kasvua. Tukiopetuksen lisäämiseen osoitetulla erillismäärärahalla saataisiin heikommin pärjääville ja huonosti motivoituneille oppilaille räätälöityä tukea ja ohjausta.
Koulunkäynnin ohjaajien riittävä määrä on tukea tarvitsevien oppilaiden kannalta erityisen tärkeä, vasemmistoliitto painottaa.
3. Koulujen eriytymisen estäminen
Niille kouluille, joissa on paljon muunkielisiä oppilaita tai muuten erityisresursseja vaativia oppilaita, on myönnettävä erityisrahoitusta. Tasa-arvoista peruskoulua rakennetaan myös muulla kuin koulutuspolitiikalla, joten kaavoitus- ja asuntopolitiikalla on tuettava sosioekonomisesti tasapainoisten asuinalueiden rakentumista.
4. Yhteisöllisyyden vahvistaminen
Koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri on yhteydessä oppilaiden opiskelutaitoihin, koulu-uupumukseen ja sosiaalisiin taitoihin, osoitti esimerkiksi THL:n Kouluterveyskysely vuodelta 2011. Vahvistamalla yhteisöllisyyden ja koulukiusaamisen ehkäisemisen osuutta opettajainkoulutuksessa on mahdollista parantaa lasten ja nuorten oppimista ja lisätä tasa-arvoa peruskouluopetuksessa.
5. Opintososiaalisten palveluiden vahvistaminen
Laadukkaat ja saavutettavat kouluterveys-, kuraattori- ja koulupsykologipalvelut ovat tärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa erityisesti heikommassa asemassa olevien oppilaiden kannalta. Opintososiaalisiin palveluihin on panostettava nykyistä voimakkaammin ja niiden järjestämisen on sote-uudistuksessa jäätävä kuntien koulutoimen yhteyteen.
6. Panokset laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen varhaiskasvatukseen
Tasa-arvoista peruskoulua rakennetaan jo varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatus on keskeinen tekijä lasten sosioekonomisten erojen tasoittamisessa. Vasemmisto esittää hallituksen päättämien varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisen perumista sekä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista.
7. Tukea koulutuksen nivelvaiheisiin
Liian monet nuoret putoavat kelkasta koulutuksen nivelvaiheessa tai päätyvät omalta kannaltaan epätarkoituksenmukaiseen jatko-opintopaikkaan. Riittävä opinto-ohjaus, nivelvaiheen tukitoimenpiteet ja koulupudokkaiden tukeminen esimerkiksi etsivällä nuorisotyöllä ovat tärkeitä palveluita jatko-opintojen kannalta. Myös toiselle asteelle valmistavien luokkien olemassaolo ja riittävyys on varmistettava. Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle on turvattava jatko-opintopaikka toisella asteella.
”Menestyksen selittäjä”
Vasemmistoliiton mukaan yhtenäinen kaikille tarjottava peruskoulu on ollut yksi menestyksemme keskeisiä selittäjiä. Suomalainen peruskoulu ei kuitenkaan enää ole oppilaille tasa-arvoinen. Pojat putoavat kelkasta, vanhempien koulutustausta vaikuttaa selvästi oppimistuloksiin ja alueelliset erot kasvavat. Noin 10 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja on siksi vaarassa syrjäytyä.
Peruskoulu on tasoittanut eri taustoista tulevien osaamiseroja ja antanut niin köyhempien kuin varakkaampien perheiden lapsille hyvät eväät elämään. Vasemmistoliiton mukaan hallitus ei ole esittänyt uskottavia ratkaisuja tai esittänyt edes kunnollista tahtotilaa hakea ratkaisuja peruskoulun kohtaamiin haasteisiin ja eriarvoistumiseen.
”Panostukset esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ovat olleet tällä hallituskaudella täysin riittämättömiä. Peruskoulun tasa-arvoistavaa vaikutusta hallitus on heikentänyt molemmista päistä, yhtäältä poistamalla subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden, toisaalta leikkaamalla 190 miljoonaa euroa ammatilliselta peruskoulutukselta. Myös sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat eriarvoisuutta ja sosioekonomisia eroja kasvattavasti”, puolue viitoittaa tietä kuntavaaleihin.
lehti 