– Opposition puheenvuoroista puuttui lähinnä enää heinäsirkoilla pelottelu — niin näytti taivaanranta synkältä, että eihän tuollaiseen voi uskottavasti uskoa kukaan, pilkkasi ulkoministeri Timo Soini eduskunnan aloittaessa budjetin loppukäsittelyn viime viikon tiistaina.
Juuri nyt ei tunnu lainkaan mahdottomalta, etteikö hallituksen onnistuisi jollain ilveellä aiheuttaa seuraavan satokauden pilaava heinäsirkkaepidemiakin Suomeen. Mikään epäinhimillinen ei ole Juha Sipilän hallitukselle vierasta.
Hallitus ei tee esityksistään vaikuttavuusarvioita. Oppositio on joutunut teettämään niitä nyt kahdesta budjetista eduskunnan tietopalvelulla ja saldo on karu: leikkauksia pienituloisille, etuja suurituloisille.
Pääministerin herkkähipiäisyyden takia Suomi on vaarassa menettää paikkansa sananvapauden mallimaana.
Ja nyt vielä tämä: hallitus jyrää esityksiään kuuntelematta edes oikeuskanslerin kritiikkiä niiden perustuslaillisuudesta.
Oppositio vaatii selvitystä
”Tämä on erittäin vakava väite ja on ristiriidassa länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen kanssa. Sipilän hallituksen toiminta on herättänyt vakavan kysymyksen: Kunnioittaako Sipilän hallitus oikeusvaltioperiaatteita? Tätä samaa ovat kysyneet jopa johtavat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat”, totesi koko viiden puolueen oppositio sunnuntaina vaatiessaan hallitukselta selvitystä eduskunnalle hallituksen noudattamista lainvalmisteluperiaatteista.
Lainvalmistelun tasosta on kannettu huolta jo pitkään. Opposition mukaan uusi ja huolestuttava tieto on, että Sipilän hallituksen aikana oikeuskanslerin lainvalmistelun perustuslainmukaisuuteen liittyviä kannanottoja on sivuutettu.
Sipilä vastasi kritiikkiin tapansa mukaan blogissaan. Haastatteluita hän antaa harvoin, jolloin vastakysymyksiin ei ole mahdollisuutta. Nytkin Sipilä totesi, että asiaan on jo reagoitu:
”Ensimmäisenä toimena hallitus perusti lainsäädännön riippumattoman arviointineuvoston, mikä onkin toiminut erinomaisesti.”
Jatkokysymys kuuluisi, ettei asialla ole mitään tekemistä oikeuskansleri Jaakko Jonkan esittämän kritiikin kanssa. Arviointineuvosto tarkastelee esitysten taloudellisiin vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä, ei niiden perustuslaillisuutta.
Kiire ja poliittinen paine
Jonkka vahvisti sunnuntaina STT:lle, että hänen sitaattinsa Helsingin Sanomien haastattelussa ovat oikein. Yksi niistä kuuluu näin: ”Pidän täysin kestämättömänä, jos kiireellä ja poliittisella paineella edes yritetään perustella hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäyttämistä.”
Siis poliittisella paineella. Toisessakin sitaatissa Jonkka viittaa poliittiseen aikatauluun. Ei siis ole kysymys ”myös resurssien kohdentamisesta ja tehokkaasta käyttämisestä”, kuten Sipilä blogissaan väittää, vaan tietoisesta pyrkimyksestä sivuuttaa perustuslaki.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie piti huolestuttava jo sitä, että oikeuskansleri joutuu ylipäätään tulemaan julkisuuteen tällaisessa asiassa.
– Jos Jonkan kertoma pitää paikkansa – ja varmaankin pitää – siitä, että hänen oikeuskanslerin virassa antamansa kommentit perustuslain vastaisuudesta eivät vaikuta lainvalmisteluun, niin kyllä se on aika ennenkuulumatonta ja todella huolestuttavaa, Lapintie sanoi Ylen haastattelussa.
– Juuri sen takia oikeuskansleri seuraa valtioneuvoston työtä: että hän voi antaa omat huomautuksensa ja sitten valtioneuvosto noudattaa niitä niin, että eduskuntaan ei tulisi tietoisesti lähetettyjä asioita, jotka ovat perustuslain vastaisia.
Kansan mielipide vai oikeusoppineet?
Suuri ongelma hallituksen työskentelyssä tässä asiassa on tietysti se, ettei siinä ole pätevää oikeusministeriä. Oikeusministeri Jari Lindström oli ainakin aiemmin sitä mieltä, että kansan oikeustaju on tärkeämpi kuin oikeusoppineiden mielipiteet.
Ja toinen suuri ongelma on siinä, että nykyisistä hallituspuolueista kahta kolmesta nyppii koko perustuslaki. Oikeusministerin puolueen kansanedustajia perusoikeudet nyppivät noin ylipäätään.
Kokoomuslaisten hampaissa taas ovat ylipäätään oikeusoppineet, jotka jarruttavat liikaa leikkauksia ja elinkeinovapauksia. Myös elinkeinoministeri OIli Rehn kyseli viime tammikuussa, että ”pitäisiköhän tänä päivänä kyetä löytämään parempi tasapaino elinkeinovapauden ja sosiaalisten oikeuksien välille? Muuten voi käydä niin, että kansantalouden kurki kuolee ennen kuin suo sulaa”.
Tammikuussa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie ja keskustalainen varapuheenjohtaja Tapani Tölli totesivat yhteisessä kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa joidenkin haluavan käyttää perustuslakia omiin poliittisiin tarkoituksiinsa.
”Perustuslakivaliokunta ei voi näin tehdä eikä tee. Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia. Perustuslain tulkinta on perustuslakiin perustuva tehtävä, jonka valiokunta ottaa vakavasti.”
lehti 