Hallitus puristi kasaan valinnanvapaushimmelin. Valmista ei ole vieläkään, sillä yksityiskohdat täsmentyvät vasta hallituksen tuodessa lakiesityksen eduskuntaan ensi keväänä.
Esitys valinnanvapaudesta on keskeneräinen. Asiakkaan näkökulmasta valinnanvapaus hämmentää. Maisterin koulutus ei tahdo riittää tulkitsemaan palveluntuottajien viidakkoa, palveluseteleitä tai henkilökohtaista budjettia.
Hallitus lupaa paljon. Hoitoon pääsee jonottamatta ja palvelut ovat yhdenvertaisia asuitpa missä tahansa. Tämä on ontto lupaus, sillä palveluja on tarjolla eniten siellä, missä on ihmisiä.
Useimmat sosiaalipalvelut jäävät maakunnille, koska esimerkiksi osa lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen päätöksistä vaatii viranomaista.
Asiakasmaksu on sama, valitsitpa sitten maakunnan yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön tuottamat palvelut.
Mitä tahansa potilas ei voi valita
Maakunnat päättävät kriteereistä, jotka palveluntuottajien on täytettävä ennen kuin pääsee tarjoamaan palveluja.
Valinnan jälkeen potilaan on pysyttävä vuosi saman hoidontuottajan hoivissa. Nykyisin voi jo valita terveysasemansa, mutta tätä oikeutta on käytetty vähän.
Suurin osa hakeutuu omalle lähiterveysasemalleen, joista osa väistämättä häviää palvelujen keskittyessä nykyistä suurempiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin (sote-keskus).
Uudistuksen tullessa voimaan vuoden 2019 alussa perustason terveyspalvelut sekä sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus tapahtuvat sote-keskuksessa, joka voi olla maakunnan yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön omistama.
Tämä voi olla myös verkosto eli useat palvelujen tuottavat tarjoavat yhden sote-keskuksen sateenvarjon alla palveluja.
Tällä halutaan turvata, että pienet tuottajat pääsevät mukaan.
Sote-keskus vastaa asiakkaansa kaikista palveluista
Sote-keskus vastaa kaikista sinne hakeutuneen potilaan palveluista. Keskukset tarjoavat nykyisten terveysasemien palveluja ja lisäksi sosiaalipalveluja.
Sote-keskus voi myöntää maksusetelin yksittäiseen palveluun, vaikkapa fysioterapiaan. Ajan mittaan sote-keskuksiin on tarkoitus tulla myös nykyistä erikoissairaanhoitoa vastaavia palveluja.
Hammashoito, josta uudistuksessa puhutaan ”suunhoidon yksikkönä”, toimii samojen periaatteiden mukaan eli sen voi itse valita. Yksikkö voi antaa setelin jonkun muun palveluntuottajan palveluun.
Vaativin laaja hoito toteutetaan 12 päivystyssairaalassa. Keskussairaaloiden yhteispäivystyksistä saa päivystyspalveluja nykyiseen malliin.
Maakunta kunkkuna ja portinvartijana palveluihin
Maakuntien vastuulla on vuoden 2019 alusta lähtien, että avoterveydenhuolto ja sairaalapalvelut pelaavat. Mielenterveys- ja päihdepalvelut siirtyvät kunnista maakuntien päätettäväksi, samoin aikuissosiaalityö ja lastensuojelu.
Myös äitiys- ja neuvolapalvelut, vanhusten asumispalvelut ja kotihoito sekä esimerkiksi vanhuksille ja vammaisille kuuluvat kuljetuspalvelut siirtyvät kunnista maakunnille. Nämä palvelut tuottaa maakunnan oma yhtiö, yksityinen yritys tai järjestö.
Useimmat sosiaalipalvelut jäävät maakunnille, koska esimerkiksi osa lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen päätöksistä vaatii viranomaista.
Myös seulonnat, kouluterveyshuolto, vaativa erikoissairaanhoito ja laaja päivystys ovat maakunnan yhtiöissä.
Rahansa maakunta saa valtiolta, ja maakunta toimii rahanjaon portinvartijana sote-palveluissa. Maakunta maksaa kaikille palveluntuottajille saman hinnan samasta palvelusta.
Maakunnan on annettava julkinen palvelulupaus ja sen on myös seurattava, miten palvelut toteutuvat sekä omina että yksityisinä.
Asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti käyttöön
Maakunnat tukevat sote-keskuksen palveluja monissa sosiaalipalveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Se tekee tarvittaessa hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin. Asiakas saa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin hoitoonsa.
Asiakassetelillä potilas voi valita mistä päin Suomea tahansa palvelunsa maakuntaan rekisteröityneeltä hoidon tai hoivan tuottajalta. Maakunnallinen palveluntuottaja päättää, mitä palveluja asiakas voi hankkia setelillä.
Vanhus- ja vammaispalveluissa voi saada henkilökohtaisen budjetin. Maakunnallinen palveluntuottaja tekee asiakassuunnitelman. Sen rajoissa vanhus tai vammainen voi päättää vaikkapa henkilökohtaisesta avustajastaan.
Valinnanvapaus ei ole pakollinen asiakkaalle
Valinnanvapaus ei ole potilaalle tai sosiaalipalvelujen asiakkaalle pakollinen. Silloin maakunta valitsee hoitopaikan, joko oman tai yksityisen tuottaman palvelun.
Potilasmaksut nousevat todennäköisesti uudistuksen takia. Hallitus on asettanut kovat tavoitteet kolmen miljardin leikkaamiseksi sote-kustannusten noususta.
Kela-korvaukset poistuvat. Valinnanvapauden ulkopuolella olevista yksityisistä palveluista ei enää makseta Kela-korvauksia siirtymäajan jälkeen.
uutiskirje 
