Kansalaisten mielestä vaalikampanjat saavat olla räväköitä, mutta suoranainen valehteleminen ei ole suotavaa.
Ylivoimainen enemmistö kansalaisista pitää hyvänä, että joku uskaltaa sanoa asiat suoraan, vaikka se loukkaisi monia ihmisiä. Vain 20 prosenttia kansalaisista karsastaa monien ihmisten loukkaamista vaalikampanjassa, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä selvityksestä.
Suoraa puhetta muiden loukkaamisen kustannuksellakin kannattavat lähes poikkeuksetta perussuomalaisten kannattajat.
Valehteluun kansalaiset suhtautuvat kriittisesti. Hieman vajaat kaksi kolmannesta katsoo, ettei kampanjoissa saa valehdella missään tapauksessa. Vajaan kolmanneksen mielestä valehdella ei saa ainakaan tietoisesti. Jyrkimmin epätotuuksien levittämiseen suhtautuvat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.
Pientä ymmärrystä valehteluun löytyy perussuomalaisten ja epävarmojen äänestäjien keskuudesta, jos tavoite on hyvä, eikä valheesta jää kiinni. Yksi prosentti katsoo, että sepitykset kuuluvat vaaleihin ja vastuu on kuulijalla.
Tieto vai tunne?
Monet haluavat vaaliehdokkailta yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin.
Tähän viittaa tutkimuksessa väittämä ”maailma on niin monimutkainen ja täynnä vaikeuksia, että tarvitaan enemmän yksinkertaisia ja helppoja ratkaisuja”. Väittämän kanssa samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä on peräti 68 prosenttia vastaajista.
Jokseenkin tai täysin erimieltä on vain joka neljäs kansalaisista.
Helppojen vastausten kaipuu on yleisempää perussuomalaisten kannattajien ja epävarmojen äänestäjien keskuudessa.
Kansa jakautuu kahtia suhtautumisessa tietoon ja tunteeseen. Puolet luottaa asiantuntijoiden käsityksiin asioiden tilasta. Toinen puoli katsoo, että on parempi luottaa omiin tuntemuksiin.
Heikoimmissa kantimissa luottamus asiantuntijoihin on perussuomalaisten kannattajien ja epävarmojen äänestäjien keskuudessa.
Muutoksen kaipuu?
Tasan kahtia jakautuvat näkemykset myös pyrkimyksestä muutokseen vaaleissa. Puolet katsoo, että ”vaaleissa on hyvä ravistella ja tavoitella muutosta, vaikka se ei toisikaan mukanaan mitään hyvää”. Toinen puolikas ei usko muutokseen pelkästään muutoksen vuoksi.
Suurinta muutoksen kaipuu on työntekijäasemassa olevien, työttömien ja eläkeläisten keskuudessa. Maaseudulla Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvista yli puolet kaipaa muutosta.
Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tutkimuksen suhtautumisesta vaalikampanjointiin toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup). Tutkimukseen haastateltiin 1 046 äänestysikäistä. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan vajaat 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
lehti 