Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on hallituksen ja eduskunnan kevätkauden suurimpia asioita. Etenemisellä on kiire, koska perussuomalaisten kesäkuussa pidettävä puoluekokous voi jopa kaataa hallituksen, jos Jussi Halla-aho valitaan puolueen puheenjohtajaksi.
Kevätkauden avauskeskustelussa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi puolueen varmistavan, että jokainen suomalainen tietää, mistä hallituksen esityksessä on oikeasti kyse.
Uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita olivat peruspalveluiden parantaminen, terveyserojen kaventaminen ja hoitoketjujen sujuvoittaminen.
Kolmen miljardin säästöt ovat toteutettavissa vain nostamalla jo valmiiksi liian korkeita asiakasmaksuja tai karsimalla palveluita.
– Sen sijaan keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat tekemässä historiallisen suurta julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämis- ja ulkoistamisprojektia, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa hallitus asettaa markkinoiden avaamisen terveysbisnekselle uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden edelle.
– Suurten terveyskonsernien bisnes on hallitukselle tärkeämpää kuin kansalaisten tasa-arvo.
Julkisia palveluita parannettava
Vasemmistoliiton tavoitteeksi Andersson sanoi julkisia palveluita parantavan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen.
– Vasemmistoliiton tavoitteena on sote, joka rakentuu maakuntahallinnon varaan. Julkisen tahon pitää jatkossakin olla palveluiden järjestäjä ja pääasiallinen tuottaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja pitää pienentää. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa koko maassa. Lisäksi kannatamme lämpimästi itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden vahvistamista. Se on täysin mahdollista myös ilman tätä suurta yhtiöittämis- ja yksityistämisprojektia.
Vasemmistoliitto haluaa sote-uudistuksen parlamentaariseen valmisteluun.
Integraation vastakohta
Sote-uudistuksessa piti olla kyse integraatiosta, julkisten palveluiden vahvistamisesta ja alueellisesta tasa-arvosta. Potilaiden ja kustannusten pallottelun sijaan vastuun hoitoketjusta piti siirtyä yhdelle taholle ja tiedon kulkea kaikkien hoidosta vastuussa olevien välillä. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaisten oli tarkoitus toimia nykyistä tiiviimmin yhdessä.
– Hallitus tarjoaa nyt meille integraation vastakohtaa, sanoi Andersson.
– Avoterveydenhuoltoa eriytetään sosiaalihuollosta ja perusterveydenhuolto avataan suurten terveyskonsernien pelikentäksi. Maakunnan palveluliikelaitoksen perustason palvelut pakkoyhtiöitetään, ja jäljelle jääviä erikoispalveluita yksityistetään velvoittamalla vähintään 15 prosenttia rahoituksesta ohjattavaksi asiakasseteleihin, joilla ei voi saada palveluita maakunnan liikelaitokselta. Tämän päälle tulee vielä ostopalvelusopimukset.
Andersson jatkoi, että vastuu palveluketjuista hajautetaan entistä useammalle taholle ja alueelliset erot kasvavat, kun yksityinen palvelutuotanto keskittyy kaupunkeihin. Julkiset palvelut heikentyvät, kun suurempi osa verovaroista kanavoidaan isojen terveyskonsernien osinkoihin ja veroparatiiseihin.
– Koska pakkoyhtiöittäminen ja yksityistäminen nostavat kustannuksia, ovat kolmen miljardin säästöt toteutettavissa vain nostamalla jo valmiiksi liian korkeita asiakasmaksuja – tai karsimalla palveluita.