Näkemyksellistä journalismia tarvitaan

Näkemyksellistä uutisointia tarvitaan vastaisuudessakin, toteaa viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

– Uutistarjonta on niin valtavaa, että kaivataan näkemyksellistä ja taustoittavaa journalismia, jopa enemmän kuin aiemmin. Siinä suhteessa myös työväenlehdille on kysyntää, Väliverronen sanoo.

– Ihmisiä puhuttelee hyvä ja näkemyksellinen journalismi, joka ei väitäkään esittävänsä ainoaa totuutta. Eri asia on, miten tämä rahoitetaan ja toimiiko se verkossa.

Kun uutisen faktat on tutkittu hyvin ja perusteellisesti, asiasta voi esittää oman näkemyksensä.

– Kantaa ottavalla journalismille on paikkansa, kunhan jutut on hyvin taustoitettu. Tietynlainen maailmankatsomuksellinen journalismi on tuloillaan.

Työväenlehtien ei Väliverrosen mukaan kannata ryhtyä puolueiden äänitorviksi, vaan niiden on syytä pysyä tietyllä tapaa riippumattomina, kuten muidenkin puoluelehtien.

Kuplaantuminen yksi kehitysvaihe

Vastakkainasettelu on kasvanut valeuutisten ja -medioiden myötä.

– On helppo eristäytyä sosiaalisessa mediassa omaan kuplaansa ja välttää keskustelua erimielisten kanssa, Väliverronen toteaa.

Kuplaantuminen omaan some-yhteisöön on hänen mukaansa vain yksi kehitysvaihe.

– Ei oikein tiedetä, mitä sen kaiken keskustelun- ja sananvapauden kanssa tekisi. Eristäydytään ja syyllistytään lynkkayspuheisiin.

Väliverronen luottaa, että jossain kohtaa ihmiset uskaltavat somessakin avartamaan piiriään toisenlaisille mielipiteille.

– On haastavaa arvioida kriittisesti tietoa, joka ei vastaa omaa ennakkokäsitystä.

Väliverronen huomauttaa, että Suomessa ihmiset seuraavat uutisia pääosin yhä mediatalojen verkkosivuilta.

– Muualla maailmassa seurataan enemmän sosiaalista mediaa, joka luo pohjaa valeuutisille.

Puoluelehdet suojaavat valemedialta

Valemedioiden ja -uutisten maailmassa tulisi muistaa, ettei aikoinaan arvotettu objektiivinen joukkotiedotuskaan toteutunut aina kovin hyvin.

– Objektiivisuudella tarkoitetaan usein vain näennäistä tasapuolisuutta, eikä faktoja aina tarkisteta, Väliverronen sanoo.

Suomessa ollaan kuitenkin kaukana brittiläisestä vastustajan mustamaalaamisesta.

– Britanniassa media on puoluesidonnaista ja se iskee kärjekkäästikin, Väliverronen sanoo.

Tuoreen selvityksen mukaan brexitiä enteilleissä uutisissa ei kuitenkaan sorruttu valeuutisiin, lukuun ottamatta muutamia muslimeja koskevia juttuja.

– Pääasiassa uutiset olivat poliittisesti värittyneitä tulkintoja, vaikka pyrittiin hyvään keskusteluun. Lukijat ovat tottuneita erilaisiin korostuksiin ja näkökulmiin, Väliverronen kertoo.

– Selvityksen mukaan Iso-Britannian poliittisesti sitoutuneiden lehtien perinne estää valeuutisten leviämisen.

Toisenlainen totuus

Väliverrosen mukaan ”toisenlainen totuus” on liian helppo selitys ääri-ilmiöille. Hän huomauttaa, että brexit Iso-Britanniassa ja Donald Trumpin voitto Yhdysvalloissa selittyvät enemmänkin poliittisilla tekijöillä.

– Ne ovat protesteja, Väliverronen sanoo.

– Huolestuttavampaa on, mitä Trumpin valtaannousun jälkeen on tapahtunut, eli on ryhdytty puhumaan poliittisella tasolla vaihtoehtoisista faktoista. Esitetään väitteitä, mutta kieltäydytään esittämästä todisteita väitteiden tueksi.

Trumpin päätös rajoittaa median pääsyä tiedotustilauksiin Väliverronen pitää hyvin huolestuttavana.

– Kun näin korkealla tasolla rajoitetaan median toimintaa, se kertoo valtavasta vastakkainasettelusta.