Suuryhtiöiden johtajien sanojen ja tekojen välinen ristiriita nousi jälleen sunnuntaina puheenaiheeksi, kun Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila valitti kilpailukyvyn heikkoutta. Kilpailukykysopimuksesta huolimatta suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian suuria, Mattila sanoi sunnuntaina Helsingin Sanomissa.
Mattilan omat tulot nousivat miljoona euroa vuonna 2014–2015.
Suuri joukko ekonomisteja tyrmäsi Mattilan laskelmat tiistaina Kauppalehdessä. Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo huomautti, että vuosina 2014–2016 Saksassa sopimuskorotukset ovat olleet yhteensä 7,3 prosenttia, Ruotsissa 6,7 ja Suomessa noin kaksi prosenttia. Kilpailukykykuilu kuroutuu siis vahvasti umpeen jo nykyisillä ratkaisuilla.
Sipilän vetoomukset kuuroille korville
Pääministeri Juha Sipilä vetosi yhteiskunta- ja kiky-sopimuksen yhteydessä johtajiin, että he kohtuullistaisivat palkkojaan esimerkkinä muille.
Kansan Uutiset tutki kymmenen Suomen suurimman yrityksen tilinpäätöstietoja selvittääkseen, miten pääministerin vetoomukseen vastattiin. Osa yrityksistä ei ole vielä julkistanut viime vuoden tulostaan. Niistä on tässä käytetty vuoden 2015 tietoja.
Luvut kertovat, että suuryhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja usein jäsenetkin ansaitsevat peruspalkkiona enemmän kuin palkansaajan vuosipalkan. Päälle tulevat kokouspalkkiot.
Esimerkiksi Nokian hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 440 000 euroa ja jäsenen 130 000. Nesteessä taas hallituksen puheenjohtaja ansaitsee ”vain” 66 000 euroa ja jäsen keskivertoduunarin vuosipalkan 35 400.
Suurinta vuosipalkkaa, 528 900 euroa, hallitusten puheenjohtajista maksaa itselleen Koneen suuromistaja Antti Herlin. Hän kuitenkin kohtuullisti palkkiotaan tuhannella eurolla vuodesta 2015.
Monimiljonäärit malttia vaatimassa
Toimitusjohtajien vuosipalkkiot kaikkine kannustinlisineen ovat yleensä useita miljoonia euroja vuodessa. Tässä seurassa Elisan ja EK:n Mattilan 1,7 miljoonaa on vain hyvää keskitasoa.
Heikosti menestyneen Nokian toimitusjohtaja ansaitsi 6,4 miljoonaa euroa vuonna 2015. Vuonna 2014 palkkio kaikkine lisineen oli 7,3 miljoonaa.
Suomen toiseksi suurimman yrityksen Nesteen toimitusjohtajan koko palkkio oli 2 540 360 euroa viime vuonna. Pääministerin kiky-vetoomuksen aikaan se oli 2 447 137 euroa. Vuodessa lisää tuli 93 000 euroa.
UPM:n Jussi Pesosen kannustimet laukesivat juuri malttivuonna 2016 peräti 5 065 000 euroon. Yhteiskuntasopimusta sorvattaessa hän tienasi 2 759 000.
Koneessa meni päinvastoin. Henrik Ehrnrooth joutui viime vuonna tulemaan toimeen 1 350 000 eurolla. Hän kohtuullisti palkkioitaan reilulla kädellä ansaittuaan edellisenä vuonna 3 527 000 euroa.
Outokumpu on tehnyt tappiota vuosikausia. Siitä huolimatta toimitusjohtaja ansaitsi toissa vuonna hieman yli miljoonan. Viime vuonna tulos kääntyi voitolliseksi ja se palkittiin 3,5 miljoonan euron kokonaistuloilla.
Kovinta palkkaa kärkikymmeniköstä on yleensä nauttinut Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh. Viime vuoden tulotiedot puuttuvat vielä, mutta vuonna 2015 niitä riitti 4 290 223 euroa. Vuodesta 2014 niihin tuli noin 630 000 euron kuoppakorotus.
lehti 