Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen toimi kokoomuksen lottotyttönä joulukuussa 2012 tekemällä kirjallisen kysymyksen eduskunnassa, onko oikein, että Veikkauksen sponsoroimien Lottolähetysten kautta Yle astuu kaupallisen median tontille. Veikkaus oli maksanut Ylelle vuosittain 3,5 miljoonaa euroa Lottolähetyksistä. Viestintävirasto päätti 14.5.2013, ettei Yle saa enää jatkossa esittää Lottoa kanavillaan. Lottoarvonnan miljoonat siirrettiinkin MTV-kanavalle. Grahn-Laasoselle kirjallisen kysymyksen lukeminen puhujapöntöstä toi henkilökohtaisen lottopotin opetus- ja kulttuuriministerin salkun muodossa.
Tätä episodia ei sivuta Kajaanin Kaupunginteatterin uutuusnäytelmässä Lottovoittajat. Pikemminkin esillä ovat pienen ja suuren rikkauden erot ja yhtäläisyydet. Mitä lottovoittaja ajattelee maasta, mihin syntyminen on jo itsessään lottovoitto.
Lottomylly on jauhanut 46 vuoden aikana Suomeen 3 300 lottomiljonääriä. Kaikkien aikojen suurin potti 27,8 miljoonaa euroa jakautui kahdelle kymmenen osuuden porukalle ystävänpäivänä 2015. Tuolloin tuli Suomeen kerralla 20 lottomiljonääriä. Suurin 13,3 miljoonan potti yhdelle pelaajalle meni Lahteen hutikuussa 2014.
Mutta pieniä ovat silakat joulukaloiksi. Maailman kokonaisvarallisuus on noin 200 000 miljardia euroa, josta maailman rikkain prosentti omistaa 50 prosenttia ja rikkain kymmenys omistaa jopa 87 prosenttia. Puolet maailman aikuisväestöstä omistaa vain prosentin maailman varallisuudesta. Kahdeksan ihmistä omistaa maailmassa enemmän kuin puolet maailman asukkaista yhteensä.
Lottovoittajat-näytelmän avaa itse Mannerheim (Markus Virtanen), joka myöntää, että Suomen mahdollisuudet voittaa sodassa ovat yhtä epätodennäköiset kuin loton päävoiton saaminen, mutta ei se mahdotonta ole.
Näytelmän alussa saunailtaa viettävä porukka pelaa lottopeliä nostellen kulhosta lappuja, joihin kukin on kirjoittanut, mitä tekisin, jos voittaisin lotossa.
Kun tämä yhden suhde kahdeksaantoistamiljoonaan sattuma kunkin kohdalla tapahtuu, pääpotin voittaneet ryhtyvät kertomaan rikastumiskokemuksistaan. Enimmäkseen jokainen on saanut kokea tylyjä asenteita työkavereiltaan, sukulaisiltaan, naapureiltaan ja tuttaviltaan lottovoittonsa jälkeen. Voiton jälkeen kaikki muuttuu vaikkei haluaisikaan, eikä välttämättä aina myönteiseen suuntaan. Uuden auton välkehtivä kiilto ja tilavampi asunto eivät välttämättä täytä synkän kadehtimisen kohteeksi ja silmätikuksi joutumisen synnyttämää henkistä tyhjiötä. Oululaisella lähihoitajaksi kouluttautuvalla lottovoittaja Tapiolla (Asko Vaarala) on vaikeuksia eläytyä aivan aidosti oopperan aarioihin oopperatalossa frakkiin pukeutuneena.
Yhden suhde 18 miljoonaan
Toisella puoliajalla käännetään katse globaalien lottovoittajien suuntaan. Miksi heihin ei suhtauduta yhtä tylysti kuin yksittäisiin lottovoittajiin vaan suurrikkaita ihaillaan ja palvotaan kuin kuninkaallisia. Suomesta löytyy kaksi varsinaista sattuman ja onnen jumalatar Fortunan suosikkia. Helsinkiläinen suutari voitti 1970-luvulla Loton päävoiton kaksi kertaa. Eräs espoolaisrouva onnistui saamaan päävoiton Lotosta sekä Viking-lotosta.
Mistä oikeat tosirikkaat jättipottinsa repivät ja millaiset ovat heidän rikastumisensa seuraukset maailmanlaajuisesti? Missä ovat heidän rikkauksiensa salaperäiset lähteet? Heidän rikastumispyrkimystensä vastustaminen olisi varmaan tähdellisempää kuin kadehtia yksittäisiä onnenpekkoja, joita Fortunan onni on sattumalta potkaissut mahdollisuuksien ollessa todellakin vain yhden suhde 18 miljoonaan.
Eiväthän lottovoittajat ole mitään pahaa tehneet kenellekään, kuten maailman äveriäät, jotka riistävät ihmisiä ja luontoa häikäilemättä. Syy piileekin syvemmällä, kuten duunarilottovoittaja (Janne Kinnunen) kertoo:
”Kun lottovoittaja tulee rikkaaksi ilman tekoja ja lujaa yrittämistä, hän ei saa arvostusta vaan pelkkää kateutta niskoilleen. Kun hän saa rahaa tekemättä sen eteen mitään, haluavat kaikki tulla saaliin jaolle. Tunne, ettei kelpaa mihinkään, vaikka rahaa on riittävästi, on ihan hirveä. Lottovoittoa et saa koskaan anteeksi.”
Seitsemän miljoonaa Sierra Leoneen
Neljätoista muoviämpärillistä herneitä, joista jokainen herne on 15 sentin arvoinen, havainnollistaa 14 miljoonan euron jättipotin määrän. Näiden miljoonien omistaja, lottovoittaja Törmi (Heikki Törmi) esitelmöi kyseisen summan tarjoamista mahdollisuuksista.
Voiko lottovoittorahat kokea aidosti omiksi, koska ne on yhteisesti kerättyjä, ei omalla uurastuksella lunastettuja? Jos puolet jättipotista antaisi timanttiesiintymisistään rikkaan, mutta maailman köyhimmän maan Sierra Leonen seitsemälle miljoonalle asukkaalle, jokainen heistä saisi euron. Auttaisiko se mitään tai ketään?
”Ei Kainuussa köyhiä olla, koska valtio antaa Talvivaaralle kuukausittain 3 000 euroa jokaista kainuulaista kohti, siksi lottorahat pitää lähettää Sierra Leoneen,” Törmi filosofoi, mutta pitää miljoonat visusti itsellään.
Rukous Kaikkivaltiaalle Rahalle
Vielä 1980-luvulla oli lottovoitto syntyä Suomeen, mutta nyt jokaisesta on tullut oman onnettomuutensa seppä. Miten tämä näin meni, sitä kysyy aikaansa seuraava hölmistynyt kansalainen (Vera Veiskola), joka on voittanut lotossa kahdesti. Toisella kerralla kolme ja lisänumeroa, ensimmäisellä kerralla syntyessään Suomeen 1980-luvulla.
Tämä kaksinkertainen lottovoittaja päättelee, että hyvinvointivaltio-vision tilalle suurpääoma tarjoilee meille visiota, jossa tasavertaisten mahdollisuuksien turvaamisen sijaan tarjoillaan surua, hätää, häpeää, pelkoa, ympäristökatastrofeja, sotia, pakolaisuutta, raakaa rasismia ja fasismia.
”Saako tuleva sukupolvi käteensä pelkän pöllöarvan?”
Rahan tilalla oli ennen joku, jota kutsuttiin Jumalaksi. Veiskolan näytelmän lopuksi esittämä rukous Kaikkivaltiaalle Rahalle sai yleisön hiirenhiljaiseksi.
Lavasteet toimivat hyvin. Kaksi akvaariota kuvaavat konkreettisesti umpiota, johon lottovoittaja ja sitä ilman jäävä köyhä elämässään joutuvat. Molemmat joutuvat elämään eristyneinä yksilöinä ulkona normaalista arkipäivän elämästä. Näyttelijät vaihtavat rooleja lennosta aivan huomaamatta, joten kaikki sujuu kitkattomasti ja mutkattomasti, toisin kuin lottovoittajien elämä.
Loppukohtauksessa hölmistynyt kansalainen raahaa haavoittuneen lottomiljonäärin turvaan kuin Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan lopussa Finlandia-hymnin soidessa. Minne olet menossa Suomi-neito lottomyllyinesi?
Kajaanin Kaupunginteatteri: Lottovoittajat
Ohjaus ja käsikirjoitus: Jussi Sorjanen. Lavastus: Markku Hernetkoski, valosuunnittelu; Jukka Laukkanen, äänisuunnittelu; Juho Lukinmaa, pukusuunnittelu; Tiina Siltala, kampaukset; Tarja Torniainen.
Näyttämöllä: Janne Kinnunen, Heikki Törmi, Asko Vaarala, Vera Veiskola ja Markus Virtanen.Ensi-ilta oli 2.3.2017.
Esitys kuuluu Kajaanin kaupunginteatterin Suomi 100-juhlavuoden viiden kotimaisen kantaesityksen sarjaan.
uutiskirje 
