Oppositio onnistui tavoitteessaan tehdä kuntavaaleista samalla kansanäänestys hallituksen politiikasta. Hallitus ei nauti enää suomalaisten enemmistön kannatusta, sillä sen yhteiskannatus jäi 47 prosenttiin.
Tulos ennakoi vallanvaihdosta, mikäli hallituspuolueiden epäsuosio realisoituu eduskuntavaaleissa kahden vuoden kuluttua. Valtiotieteen professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista muistuttaa kuitenkin, ettei oppositio ole yhtenäinen.
Verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaaleihin hallituspuolueet menettivät kannatuksestaan yhteensä 10 prosenttiyksikköä.
– Vaikka kokoomus selvisi suurimmaksi kuntapuolueeksi, kaikki hallituspuolueet hävisivät verrattuna edellisiin vuoden 2012 kuntavaaleihin, Grönlund toteaa.
Vuoden 2015 vaalivoittaja, suurimmaksi eduskuntapuolueeksi noussut keskusta menetti 3,6 prosenttiyksikköä eduskuntavaalien kannatuksestaan.
Perussuomalaisten tappio verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin oli raaka. 17,7 prosentin eduskuntavaalikannatuksesta katosi peräti 8,9 prosenttiyksikköä. Puolue on hukannut noin 300 000 äänestäjää kahdessa vuodessa.
Ainoana hallituspuolueena kokoomus kasvatti kannatustaan eduskuntavaaleista. Puolueen ääniosuus lisääntyi 2,5 prosenttiyksiköllä.
Puoluejohtajilla on merkitystä
SDP:n vaalimenestystä Grönlund kummastelee. Puolue ei onnistunut nousemaan tavoitteensa mukaisesti suurimmaksi kuntapuolueeksi.
– Tätä hieman ihmettelen. Olin ajatellut, ettei SDP:llä ole vaikeuksia nousta suurimmaksi puolueeksi tässä tilanteessa.
Vaikka suurimman puolueen asema jäi demareilta haaveeksi, se kuitenkin kasvatti kannatustaan eduskuntavaaleista 2,9 prosenttiyksiköllä.
Grönlund arvioi opposition kannatuksen kasvun sataneen vihreiden laariin ja osittain myös vasemmistoliiton.
Vihreiden ja vasemmistoliiton menestyksen yhdeksi tekijäksi Grönlund näkee puoluejohtajien, Ville Niinistön ja Li Anderssonin, selkeät julkiset esiintymiset.
– Varsinkin Andersson on esiintymisissään johdonmukainen ja vakuuttava, kehuu turkulaisprofessori.
Puoluejohtajien TV-tenteissä ei puhuttu juurikaan kuntapolitiikkaa vaan yleispolitiikkaa, mikä korosti vaalien yleispoliittista puolta.
Vasemmistoliiton vaalivoiton merkitystä lisää sekin, että se on puolueen ensimmäinen tällä vuosituhannella.
Koulutuskritiikki puri
Vihreät arvostelivat vaalikampanjassaan kärkevästi hallituksen koulutusleikkauksia, jotka nousivat puolueen ykkösteemaksi. Se myös vetosi kansalaisiin.
Muun opposition kritiikin kärki kohdistui sote-uudistukseen ja erityisesti sen valinnanvapauteen. Hallituksen esittämässä muodossa se merkitsee julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden markkinallistamista.
Grönlund ei lue vaalituloksesta kansalaisten tukea sote-palvelujen valinnanvapausmallille, joka on rakas erityisesti kokoomukselle.
– Mielestäni vaalitulos ei merkitse, että hallituksen esittämä valinnanvapausmalli olisi saanut kansan hyväksynnän. Kokoomuskin menetti ääniä, vaikka se perinteisesti menestyy kuntavaaleissa.
Paniikki leviää
Grönlund näkee perussuomalaisten riveissä jo paniikin merkkejä, ja arvioi niiden kasvavan eduskuntavaalien lähestyessä. Nykyisillä kannatusluvuilla eduskuntaryhmässä käy kato ja monen edustajanpaikka on uhattuna.
– Paineet kasvavat, mutta vielä ei tiedetä miten ne purkautuvat.
Grönlundin mukaan perussuomalaisten paineet heijastuvat myös puolueen ulkopuolelle. Puolueen puheenjohtajapelissä on isot panokset, jopa Sipilän hallituksen jatko.
– Hallitus pelkää Halla-ahon voittoa perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa, jolloin hallitus todennäköisesti kaatuisi. Miten käy siinä tapauksessa sote-uudistuksen, Grönlund aprikoi.
Grönlund muistuttaa, että populististen puolueiden kannatus on usein aaltoliikettä. Kannatus laskee, kun populistipuolue saa vastuuta.
uutiskirje 