Kansan Uutiset kertoi 21.4. ilmestyneessä Pakkokeinoja, arestia, putkaöitä, ilmiantoja, heittellejättö – afgaaniperhe ilmiannon kohteena jutussa sekä 24.4. jutussaan Näin Suomesta tehtiin ilmiantovaltio afgaanipariskunnan säilöönottoon johtaneesta kotietsinnästä.
Useista yhteydenottopyynnöistä huolimatta sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halunnut kommentoida asiaa tuolloin lehdelle.
Kansan Uutisten saaman tiedon mukaan Risikko on kuitenkin reagoinut tapahtuneeseen ja teettänyt sisäministeriössä hallintokantelun kyseisestä kotietsinnästä. Poliisihallitus on ottanut asian tutkittavaksi hallintokantelumenettelyssä.
Säilöönotettu afgaanipariskunta voi erittäin huonosti.
Hallintokantelu ei auta afgaanipariskuntaa
Päätös kantelun tutkintaan ottamisesta on päivätty 2.5.2017 ja siinä todetaan seuraavasti:
”Olette sisäministerille osoittamassanne sähköpostiviestissä arvostellut eri tavoin poliisin menettelyä koskien afganistanilaistaustaisen turvapaikanhakijapariskunnan noutamista kuulusteluun. Poliisihallitus ilmoittaa, että sisäministeriön kanssa sovitusti se ottaa asian käsittelyyn hallintokantelumenettelyssä. Asia etenee siten, että asiassa toimenpiteitä suorittanutta poliisilaitosta pyydetään hankkimaan asiassa vastuullisilta virkamiehiltä selvitys. Poliisilaitosta pyydetään lisäksi antamaan asiasta oma lausuntonsa.”
Poliisin toimien arvostelussa viitataan sähköpostiviestiin, jonka Kansan Uutisten toimittaja lähetti sisäministerille selvittääkseen tämän kantaa poliisin toimintaan kotietsinnässä ja kiinniotossa.
Poliisihallituksessa asiaa hoitava poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen vahvistaa pyydettäessä, että toimeksianto on tullut suoraan sisäministeriltä.
Hallintokantelun tutkiminen kestää keskimäärin kuusi kuukautta. Etsinnän kohteena ollutta ja säilöönotettua afgaanipariskuntaa se ei auta.
Afgaanipariskunnalle ei ole kerrottu syytä
Säilöönotto on kestänyt kaksi viikkoa ja se on vahvistettu olemaan edelleen voimassa. Syytä pariskunnalle ei ole kerrottu tai he eivät ole sitä ymmärtäneet. Heillä itsellään tai heidän verkostoillaan on tietoa syystä vapauden menettämiselle.
Kansan Uutisten toimittaja kävi tapaamassa heitä Metsälän säilöönottokeskuksessa.
Säilöönotettu afgaanipariskunta voi erittäin huonosti. Vaimo ei kykene syömään eikä nukkumaan. Yöt kuluvat itkiessä ja hän istuu tapaamishuoneessa mykän ja poissaolevan oloisena. Perheen isä on koettanut ylläpitää mielikuvaa selviytyjästä, mutta nyt myös hänen mielenterveytensä on romahtamispisteessä. Terveyteen liittyviä seikkoja ei otettu huomioon säilöönottoa jatkettaessa.
Vastaavassa tilanteessa on lukuisia muita kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, jotka on määrätty otettavaksi säilöön maastapoiston varmistamiseksi. Säilöönotetun oikeusturvan kannalta on ongelmallista, ettei syitä yksilöidä.
Poliisi kommentoi vain yleisellä tasolla
Kysyttäessä poliisiylitarkastaja Mia Poutanen kommentoi asiaa vain yleisellä tasolla. Hänen mukaansa säilöönotto on viimesijainen toimenpide.
– Maasta poistamispäätöksen täytäntöönpanon turvaamiseen liittyvät toimet harkitaan jokaisessa yksittäisessä tapauksessa erikseen. Tutkinnanjohtaja ratkaisee, millaisia turvaamistoimia missäkin tilanteessa on tarve käyttää, tai onko niitä ylipäänsä tarve käyttää ollenkaan.
Mitään edeltäviä toimenpiteitä ei ole kirjattu pariskunnan pidätysmääräykseen, joka oli heidän kohdallaan ensimmäinen toimenpide.
Poutanen toteaa, että keskeneräistä asiaa saa kommentoida vain tutkinnanjohtaja. Kansan Uutiset ei ole tavoittanut kyseisen jutun tutkinnanjohtajaa lukuisista yrityksistä huolimatta.
– Perusteet, joiden nojalla kielteisen päätöksen saanut voidaan ottaa säilöön, löytyvät ulkomaalaislaista ja perustelut harkitaan ja ne on esitettävä jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen. Poliisi esittää säilöönoton perusteet käräjäoikeudelle, joka päättää säilöönotosta, jatkaa Poutanen ja viittaa ulkomaalaislain seitsemänteen lukuun.
Pelkkä epäilys näyttää riittävän vangitsemiselle
Ulkomaalaislain mukaan perusteena voi olla esimerkiksi oletus siitä, että henkilö piileskelee, pakenee tai jollain muulla tavalla pyrkii estämään maastapoiston täytäntöönpanon. Se mikä näistä laissa luetelluista seikoista on afgaanipariskunnan säilöönoton taustalla ei selviä.
Vaikuttaa siltä, että pelkkä epäily riittää eikä asiaa tarvitse vangitsemismääräyksen täytäntöönpanossa eritellä.
Alkuperäisen jutun afgaanipariskunta jätti uuden turvapaikkahakemuksen, jossa oli uusia perusteluita saada oikeus kansainväliseen suojeluun. Ensimmäisen turvapaikkahakemuksen jättöhetkellä perhe oli ollut hyvin stressaantunut, useiden matkustuspäivien uuvuttama ja peloissaan.
Moni turvapaikan myöntämisen kannalta keskeinen seikka, kuten tausta ismaeliittiuskonnon vähemmistössä oli jäänyt huomiotta. Perheen saapuessa maahan itärajan ylitse siihen kuului kaksi alaikäistä lasta. Kielteisessä päätöksessä, jonka perhe alun perin sai, oli jätetty käsittelemättä lasten asema vaikka sekä kansalliset lait että kansainväliset sopimukset velvoittavat siihen kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä.
Perusteetonta säilössä pitämistä
Uuden turvapaikkahakemuksen vastaanotettuaan poliisi on antanut perheen vanhemmille todistukset, joiden mukaan he ovat Suomessa laillisesti kunnes uusi hakemus on käsitelty ja ratkaisu on saanut lainvoiman.
Laillisesta maassaolosta huolimatta säilöönottoa on jatkettu, vaikka lain mukaan asiaa käsittelevän viranomaisen on määrättävä säilöön otettu päästettäväksi heti vapaaksi, kun edellytyksiä säilössä pitämiselle ei enää ole.
Vastaavassa tilanteessa säilöönottoa on jatkettu useiden muidenkin uuden hakemuksen jättäneiden kohdalla. Laillinen maassaolo ei ole riittänyt vapauttamisen perusteeksi. Tähänkään poliisiylijohtaja Poutanen ei ota kantaa, vaan kehottaa olemaan yhteydessä siihen tutkinnanjohtajaan, jota ei siis ole tavoitettu.
– Tutkinnanjohtajan tehtävä on perustella säilössäpitovaatimus käräjäoikeudelle, joka ratkaisee ovatko perusteet säilöönotolle olemassa vai eivät.
lehti 