Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssa toivotaan, että maakunta- ja sote-hanke nykyisenlaisena kaatuisi.
– Nyt on havaittavissa erittäin vahva muutosvastarinta. Uudistusta kyllä tarvitaan, koska palveluista ja rahoituksesta on pidettävä huoli, mutta se ei voi perustua pakkoyhtiöittämiseen ja yksityistämiseen. Hallituksen ajama sote- ja valinnanvapaushanke rapauttaa suomalaisen hyvinvointivaltion, JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen sanoo.
Samanaikaisesti liitossa varaudutaan pahimpaan eli pohditaan, miten henkilöstön asema voitaisiin parhaiten turvata, jos sosiaali- ja terveyspalvelujen laajamittainen kilpailuttaminen ja yksityistäminen käynnistyvät.
JHL on vaatinut henkilöstölle muutosturvaa pidemmäksi ajaksi, useammaksi vuodeksi.
Sote-hankkeen vaikutukset juuri JHL:n jäsenistölle ovat mittavat niin kunnissa, valtiolla kuin yksityisellä sektorilla. Asara-Laaksonen listaa muutamia huomioita.
Kunnallinen työmarkkinalaitos on esimerkiksi kehottanut kuntatyönantajaa pidättäytymään harkinnanvaraisista palkankorotuksista ja ylipäänsä paikallisista sopimuksista sote-uudistuksen voimaantulovuoteen 2019 saakka.
Tukipalvelut vaakalaudalla
Yksi suuri huolenaihe on tukipalveluhenkilöstön asema muutoksessa. Kyse on kiinteistö-, siivous- ja ruokapalveluita tekevistä ihmisistä, joita kuntapuolella on noin 50 000. Kuka tuottaa tukipalvelut jatkossa? Miten näille ihmisille käy, jos kaikki tukipalvelut kilpailutetaan?
– JHL on pitänyt esillä sitä, että myös kuntien ja maakuntien yhteisten tukipalveluyhtiöiden perustaminen pitäisi olla mahdollista. Tämä voisi parantaa tukipalveluhenkilöstön muutosturvaa, Asara-Laaksonen sanoo.
Esimerkiksi Vaasan kaupunki on yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa perustamassa yhteistä yhtiöitä.
– Siellä uskotaan, että kyseinen yhtiö voi kilpailuttamatta tuottaa tukipalveluita. Hankkeeseen pyritään saamaan muitakin alueen kuntia.
Vain määräaikaisuuksia
Valtion työantajapolitiikassa näkyy varautuminen maakunta- ja sote-uudistukseen muun muassa siten, että TE-toimistoissa avoimiksi tuleviin virkoihin saadaan ottaa ihmisiä vain määräaikaisilla sopimuksilla.
– Näin valtio pyrkii pienentämään maakuntiin siirtyvän henkilöstön määrää. Samalla valtionhallintoon on muodostumassa työntekijäryhmä, joka ei vuoden 2019 alussa saa liikkeenluovutukseen kuuluvaa työsuhdeturvaa. Työyhteisössä tällainen kahtiajako on tietysti hirvittävän raskasta, Asara-Laaksonen sanoo.
Hän jatkaa, että työvoimapalvelujen henkilöstö joutuu uudistuksessa muutenkin koville, sillä hallitus aikoo muuttaa markkinaehtoisiksi 75 prosenttia heidän tehtävistään.
– Kaiken lisäksi tämä on tarkoitus toteuttaa niin, että maakunta ei saisi näitä palveluita tuottaa, mikäli markkinoilta löytyy muita toimijoita. Lakiesityksessä tämän on arvoitu vievän työpaikan jopa 3 000:lta nyt valtion palveluksessa olevalta.
Isot konsernit paisuvat
Yksityisellä puolella rakennemuutos näkyy isojen konsernien paisumisena entisestään. Ne valmistautuvat soteen myös vaihtamalla työntekijöitään nuorempiin, ammattitaidon varjolla.
– Vaikka henkilöllä olisi 25 vuoden työkokemus, sitä ei katsota riittäväksi ammattitaidoksi, vaan tilalle otetaan uusi. Myös sote-ammattihenkilöstölle siirretään tehtäviä, jotka kuuluisivat peruspalveluhenkilöstölle.
Tosin kehitys kulkee jo toiseenkin suuntaan. Asara-Laaksonen tietää yrityksiä, joissa ulkoistetut palvelut on vedetty takaisin itselle, pois alihankkijoilta, koska tukipalvelut eivät ole toimineet kyllin hyvin ulkoistettuina. Samanlaista paluuta omiin palveluihin on Asara-Laaksosen mukaan havaittavissa myös kunnissa.
Muutosturvaa mietitään
Jos sote-mylläkässä kunnan tekemät työt siirtyvät joko kilpailutuksen kautta tai ne luovutetaan yksityisesti tai julkisesti omistettuun yhtiöön, työntekijöiden muutosturva on turvattu vain ensivaiheessa. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy yksityiselle työnantajalle vanhoilla työehdoilla.
JHL on vaatinut henkilöstölle muutosturvaa pidemmäksi ajaksi, useammaksi vuodeksi. Tilanne luo Asara-Laaksosen mukaan valtavaa epävarmuutta ihmisiin.
– JHL:ssa tehdään nyt kovasti töitä, jotta muutosturva saataisiin mahdollisimman hyväksi näihin tilanteisiin.
JHL:n uusi, maaliskuussa valittu edustajisto pitää järjestäytymiskokouksen Helsingissä 5.-7. kesäkuuta. Edustajisto valitsee silloin liiton johtoon puheenjohtajan ja kaksi toimialajohtajaa, joiden toimikausi on edustajiston tapaan viisi vuotta. Asara-Laaksonen on ehdolla toiseksi toimialajohtajaksi.
Sipoo kevensi lomarahaleikkausta
Kilpailukykysopimuksessa julkiselle puolelle kolmeksi vuodeksi sovittu lomarahan 30 prosentin leikkaus lohkaisee satoja euroja pienipalkkaiselta JHL:n jäsenistöltä.
Sipoon kunnassa päädyttiin kevyempään ratkaisuun. Lomarahaa leikataan tänä kesänä 25 prosenttia, seuraavana kesänä 20 ja kolmantena kesänä 15 prosenttia.
– Me kävimme henkilöstöjärjestöjen kanssa keväällä paikalliset neuvottelut henkilöstösäästöjen osuudesta vuodelle 2017. Tuon neuvottelun tuloksena päädyimme Kikyä lievempään lomarahaleikkaukseen, kertoo Sipoon henkilöstöpäällikkö Merja Soosalu.
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen toivoo, että kunnat seuraisivat Sipoon esimerkkiä.
– Kikyn mukainen lomarahaleikkaus on aiheuttanut paljon kritiikkiä ja se koetaan epäoikeudenmukaisena. Kunnissa on kuitenkin mahdollista sopia paikallisesti toisin, vaikka KT onkin antanut yleisohjeen kuntiin pidättäytyä paikallisista kustannuksia nostavista sopimuksista.
Edellinen sopimuskierros oli Asara-Laaksosen mukaan raskas pettymys julkiselle sektorille, jolle sälytettiin lomarahaleikkauksen myötä raskain vastuu kilpailukyvystä.
– Tulevilla sopimuskierroksilla on korjattava lomarahaleikkauksen aiheuttama palkkavääristymä, hän sanoo ja muistuttaa, että euromääräisiä palkankorotuksia ei pidä korvata veronalennuksilla, koska ne söisivät entisestään hyvinvointipalvelujen rahoituspohjaa.
Tuoreessa kyselyssä JHL:n jäsenet nostivat tulevien sopimusneuvottelujen ykköstavoitteeksi palkankorotuksen.
lehti 