KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Lauluvihkoihin on kirjattu suomalainen lauluperimä

– Muutamia vihkoja olen selannut 2000-luvun puolelta, katsoakseni mitkä vanhat laulut ovat pitäneet pintansa vielä tällä vuosituhannella, kertoo Esa Honkanen.

– Muutamia vihkoja olen selannut 2000-luvun puolelta, katsoakseni mitkä vanhat laulut ovat pitäneet pintansa vielä tällä vuosituhannella, kertoo Esa Honkanen. Kuva: Jussi Joentausta

Sekä painetut että käsin kirjoitetut lauluvihkot ovat aikansa kuvia, joihin heijastuu suomalaisten mielenmaisema.

Anna Paju
25.6.2017 15.00

Ensin se oli vain harmiton harrastus. Kotkalainen Esa Honkanen alkoi keräillä lauluvihkoja, joista kiinnostui 1990-luvulla laulattaessaan mummoja ja pappoja vanhainkodeissa.

Hän tajusi, että ikääntyneillä on varsinainen laulujen Kalevala koottuna mustiin vahakantisiin vihkoihin. Pian häntä alkoi kiinnostaa tutkia tarkemmin vihkojen sisältöä.

Nyt Honkasella on hallussaan lähes 4 000 lauluvihkoa, joista valtaosa on erilaisten yhdistysten, yritysten ja yksityisten henkilöiden painattamia.

Ollaanko me niin mollikansaa kuin väitetään?

Kiehtovimpia ovat kuitenkin yksityisten ihmisten itse kokoamat ja käsin kirjoittamat vihkot.

– Joka vihko on erilainen eikä kahta samanlaista ole.

Huomiota herättävän kauniilla käsialoilla kirjoitettuja vihkosia on myös koristeltu piirroksin ja lehdistä ja mainoksista leikatuin kuvin. Niissä on filmitähtiä ja muita aikansa kuuluisuuksia.

Honkaselle on myös kerrottu itse koottuihin lauluvihkoihin liittyviä tarinoita. Eräs iäkäs nainen kertoi, kuinka he ystävättärensä kanssa kuulivat kivaa musiikkia kaupunkiin tulleessa tivolissa.

– He hommasivat vanerilevyt, ajoivat pyörillä tivolin viereen ja kirjoittivat levyjen päällä kuulemiensa kappaleiden sanat muistiin. Vuorotellen joka toisen säkeen, jotta ehtivät. Niin he saivat monta laulua kirjattua.

– Kotkalainen Martta Kolehmainen taisi olla täyttänyt jo melkein sata vuotta, kun kävin hänen kanssaan läpi laulukirjoja. Hänen kertoi luvattomista tansseista, joita nuoret 1900-luvun alussa järjestivät. Niissä laulettiin ja heti tanssien jälkeen piti mennä juoksujalkaa kotiin kirjoittamaan laulujen sanat ylös. Hän muisti yhä suuren määrän lauluja ulkoa.

– Vihkojen taustalla on tietenkin se, ettei laulukirjoja ollut.

Laulut kertovat mielenmaisemasta

Kun vihkoja alkoi kertyä, Esa Honkanen alkoi tutkia tarkemmin niiden sisältöä ja kerätä niistä tietokantaa.

Hän kirjaa ylös jokaisen vihkon jokaisen laulun. Taustaltaan Honkanen on ravintolamuusikko ja tuntee ammattinsa vuoksi valtavan määrän musiikkia.

Suurin osa lauluista onkin hänelle tuttuja, mutta välillä tulee vastaan visaisempia pähkinöitä. Apuna ovat silloin muun muassa äänitearkisto, Youtube ja Spotify. Joitain lauluja on jäänyt löytymättä tai niiden alkuperä jäänyt hämäräksi.

Esimerkiksi Ellin boksin, jonka muun muassa Tapio Rautavaara on levyttänyt, alkuperä ei ole selvinnyt. Tarina kertoo sävelmän olevan unkarilainen.

Honkanen haluaa selvittää kansakunnan mielenmaisemaa laulujen kautta.

– Minua kiinnostaa, mitkä laulut ovat milloinkin suomalaisia kiinnostaneet. Ollaanko me niin mollikansaa kuin väitetään?

Hänen tavoitteenaan on löytää sadan vuoden (1900–2000) sata suosituinta laulua.

Tähän mennessä hän on käynyt läpi noin 1 500 lauluvihkoa ja niistä on kertynyt noin 350 laulua, jotka ovat tulleet monta kertaa vastaan.

– Semmoisia kuin Karjalan kunnailla, Rosvo-Roope, Ilta skanssissa ja Emma-valssi on suosituimpien joukossa.

Laulujen suosiota on aiemmin mitattu esimerkiksi levymyynnin tai radiosoiton perusteella. Lauluvihkot poikkeavat näistä Honkasen mielestä, koska ihmiset ovat koonneet niihin lauluja omasta halustaan.

Vihkojen keräys jatkuu

Honkasta kiinnostavat vihkoista avautuvat ajankuvat ja yhteiskunnalliset tilanteet. Erityisesti sota-aika vaikutti siihen minkälaisia lauluja laulettiin ja kirjoitettiin ylös.

Eräänlainen yhteiskunnallinen konteksti ovat myös tekijänoikeudet:

– Painettuihin lauluvihkoihin tai kirjoihin voitiin valita laulut hyvin vapaasti 1900-luvun lopulle saakka. Sen jälkeen tekijäoikeudet nousivat julkaisemista kahlitsevaksi tekijäksi.

Lauluvihkoista heijastuu myös suomalainen yhdistyskirjo: vihkoja on Turun Postivirkamiesliiton Irtolaukun lauluista Oulun ajokoirakerhon vihkoseen. Urheiluseurat ja työväenyhdistykset ovat painattaneet vihkoja innokkaasti. Honkanen on koonnut omaan arkistoonsa materiaalia, jota ei löydy esimerkiksi kansalliskirjastosta.

Aikomuksena onkin lahjoittaa tutkimustyön valmistuttua lauluvihot arkistoihin. Vaikka Honkasella on jo lähes neljätuhatta lauluvihkoa, kerääminen jatkuu.

Esa Honkaseen voi olla yhteydessä sähköpostitse: lauluvihkot@gmail.com tai puhelimitse 0500-559515. Vihkoja voi lähettää osoitteeseen: Esa Honkanen, Tanelinpolku 20, 48410 Kotka.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään