Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii hallitusta perumaan yhteiskunnallista eriarvoisuutta kasvattavat sekä Suomen osaamisperustaa ja pitkän tähtäimen kasvuedellytyksiä heikentävät leikkaukset.
Parantuneessa taloustilanteessa
”Erityisesti leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen sekä kehitystyöhön tulisi perua mahdollisimman nopeasti”, Andersson kirjoittaa blogissaan.
Hän kommentoi eduskunnan käsittelyssä olevaa julkisen talouden suunnitelmaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Anderssonin mukaan leikkausten peruuttamisen voisi aloittaa vaikka kansaneläkeindeksin ja korkeakoulujen indeksien jäädytyksistä, jotka tehtiin koko vaalikaudeksi.
Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen ja myöhemmin päätetty pysyvä 0,85 prosentin leikkaus pienentävät muun muassa kansan- ja takuueläkettä, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, lapsilisiä, lastenhoidon tukea ja vammaistukia.
Korkeakouluindeksin jäädyttäminen supistaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta arviolta noin 160 miljoonalla eurolla vuosina 2016–2019.
Sopeutus pidensi taantumaa
Leikkaukset ovat pahentaneet tuloeroja ja romuttaneet Suomen osaamisperustaa. Anderssonin mielestä ne ovat lisäksi olleet haitallisia myös talouden lyhyen tähtäimen kehitykselle.
”Kasvun näkökulmasta harjoitettu finanssipolitiikka on ollut huonosti perusteltua. Julkinen kulutus on ollut ja on edelleen hyvin niukkaa, valtavat ´sopeutustoimet` ovat pitkittäneet taantumaa, ja taloudellinen liikkumavara on käytetty mittaviin ja hyvätuloisille kohdennettuihin veronkevennyksiin”, Andersson kirjoittaa.
Julkisille investoinneille olisi hänen mukaansa käänteestä huolimatta edelleen tilausta esimerkiksi liikennehankkeiden kautta. Ne lisäisivät myös yksityistä asuntotuotantoa ja helpottaisivat työvoiman liikkuvuutta.
Työttömien kyttääminen ei auta
Andersson peräänkuuluttaa suunnanmuutosta myös työvoimapolitiikkaan.
”Meidän pitää purkaa turhaa byrokratiaa, joka monimutkaistaa työttömyysturvajärjestelmää ja tekee työnteon vaikeaksi. Työttömien kyykyttäminen ja kyttääminen ei auta, kun kunnollisia työpaikkoja ei ole tarjolla”, hän kirjoittaa.
Anderssonin mukaan järjestelmän pitää kannustaa omaehtoiseen aktiivisuuteen ja osaamisen kehittämiseen sekä joustaa erilaisten ihmisten, tilanteiden ja tarpeiden mukaan.
Hän esittää, että hallitus lisäisi joustoja esimerkiksi helpottamalla opiskelua työttömyysturvalla, nostamalla työttömyysturvan ja asumistuen suojaosan 500 euroon sekä helpottamalla ulosottoon ajautuneiden mahdollisuutta ottaa vastaan töitä nostamalla heidän suojaosuutensa 800 euroon kuussa.