Pysyäkseen elinvoimaisina kuntien kannattaa satsata paitsi työpaikkojen luomiseen myös korkeasti koulutettujen houkuttelemiseen. Laajassa pohjoismaisessa tutkimuksessa havaittiin työpaikkojen seuraavan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, varsinkin kun kyse on tietotyöstä.
Tutkimuksessa oli mukana 250 talousaluetta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomesta tutkittiin vielä tarkemmin 70 paikkakunnan kehitystä.
Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Hannu Tervo sanoo, että muuttoliike, korkeakoulutus ja työpaikat muodostavat kokonaisuuden, joissa tekijät ”ruokkivat” toisiaan. Ilmiö on Tervon mukaan maailmanlaajuinen.
Suomessa muuttoliike keskittyy etenkin kolmeen suureen kasvavaan kaupunkiseutuun, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle.
– Näiden lisäksi suhteellisen voimakkaasti kasvavat myös Oulu, Jyväskylä, Kuopion alue, Vaasa ja Lappeenrannan alue.
Oulun ihme selittyy koulutuksella
Valtavirta on Tervon mukaan edelleen se, että työpaikat houkuttavat asukkaita. Tosin tietotyön lisääntyessä työpaikat seuraavatkin osaajia.
Tutkimuksen mukaan varsinkin talouskasvun aikana ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ihmiset määrittävät kehityksen suuntaa.
Tervo ottaa esimerkiksi Oulun, joka Nokia-huuman jälkeen kärsi kovasta työttömyydestä.
– Markkinat määrittävät paikkakunnan kehitystä. Siihen ei voida kovin paljon vaikuttaa, mutta Ouluun kuitenkin jäi se korkeasti koulutettu väki. Oulu on lähtenyt uudelleen vetämään juuri osaavan väestön takia. Osaaminen on houkuttanut yrityksiä alueelle.
Niin sanotuista yhden savupiipun eli yhden suuren teollisuusyrityksen kunnista moni on joutunut rakennemuutokseen.
– Silloin ainoaksi keinoksi jää elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Pitää katsoa, mitä edellytyksiä ja vahvuuksia alueella on.
Työssäkäyntialueet laajenevat yhä
Muun Suomen kehitys uhkaa jäädä kasvukeskusten jalkoihin.
Tervo huomauttaa, että vielä pendelöinti-etäisyydellä eli sopivan työmatkan päässä olevat kunnat selviävät kilpailussa. Muuta Suomea uhkaa autioituminen.
– Toki on aina poikkeuksia. Satsaamalla ja kasvun avaimia löytämällä kehitystä voidaan kääntää toiseen suuntaan.
Kuntien keinoiksi nousevat työpaikkojen haalimisen ohella houkuttelevat asuinalueet ja hyvät palvelut.
– Koulutetut ja luovat ihmiset ovat avainasemassa. Ne asuinalueet menestyvät, joissa he haluavat asua. Kannattaa kehittää miellyttäviä asuinympäristöjä ja kohteita, jotka kiinnostavat korkeakoulutettuja.
Tervo arvioi, että parinkymmenen vuoden kuluttua kaupunkikeskukset ovat reilusti nykyistä suurempia.
– Myös työssäkäyntialueet kasvavat. Ns. käytävämalli voi yleistyä, eli valtateiden ja rautateiden varrelle syntyy uutta asutusta. Helsingin seutu etenee ns. sormimallilla Turun ja Tampereen suuntaan. Muualla Suomessa pärjäävät yliopistovetoiset kaupunkialueet. Muu Suomi jatkaa autioitumistaan.
lehti 