Keskiviikkona alkavassa budjettiriihessä tehdään marginaalisia veroviilauksia, mutta isoin kysymys on se, saadaanko lähes kaikkien toivoma perhevapaauudistus vihdoin alkuun.
Miksi perhevapaauudistuksesta puhutaan nyt koko ajan ja niin paljon? Selitys on perhevapaiden käytön epätasainen jakauma ja sen aiheuttamat kielteiset vaikutukset naisten työuriin. Viime vuonna äidit pitivät vanhempainpäivärahapäivistä 90,5 prosenttia ja isät 9,5 prosenttia. Lasten kotihoidon tuen saajista naisia on 93 prosenttia.
Isien oikeuksia on 2000-luvulla lisätty monissa uudistuksissa, mutta ne vaikuttavat hitaasti. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Vanhempainrahasta, jota kummatkin vanhemmat voivat käyttää, isien käyttämä osuus on vain 1,7 prosenttia.
Päivärahan taso vaikuttaa isien haluun tai mahdollisuuteen jäädä perhevapaille.
Perhevapaiden aiheuttamat riskit työuralle ja palkkakehitykselle kohdistuvat siis pääosin naisiin ja perhevapaiden kustannukset naisvaltaisille aloille. Perhevapaiden epätasainen jako on lisäksi merkittävä syy sille, että naisten työeläkkeet ovat miehiä alhaisempia. Perhevapaajaksot pienentävät tulevaa kuukausieläkettä, vaikka sen eläkekertymää on 2000-luvulla parannettu. Naisten työeläke on keskimäärin 66 prosenttia miesten eläkkeestä.
Jäykkä järjestelmä
SAK:n julkaiseman kansainvälisen vertailun mukaan Suomen äitiys-, isyys-, vanhempain- ja korvattu hoitovapaa ovat yhteiskestoltaan Euroopan maiden pisimpiä. Isäkiintiöltään Suomi jää kuitenkin muista pohjoismaista jälkeen. Vertailuissa kiintiön pituudella on suora yhteys sen käytön yleisyyteen.
Myös päivärahan taso vaikuttaa isien haluun tai mahdollisuuteen jäädä perhevapaille. Suomessa sekin on muita pohjoismaita huonompi.
Yksi pullonkaula on Suomen järjestelmän jäykkyys, työn ja perhevapaiden yhteensovittaminen on vaikeaa. Kaikissa muissa Pohjoismaissa vanhempainrahapäiviä voi siirtää käytettäväksi myöhemmin, mutta Suomessa se ei ole mahdollista, SAK:n selvityksessä todetaan.
Suomen mallissa työskentely ei myöskään pidennä vapaan kestoa ja vanhempainpäivärahalla oleva vanhempi saa työskentelypäiviltä vain minimipäivärahan.
Yksi syy perhevapaauudistuksen kiirehtimiselle on se, että suomalaislapset ovat muita harvemmin varhaiskasvatuksessa. 3–5-vuotiaista siihen osallistuu runsaat 70 prosenttia, mikä on EU-maiden alhaisimpia tasoja.
Kelan mukaan syynä tähän on muun muassa kotihoidon tuki, jota voi saada, jos perhe hoitaa alle 3-vuotiasta lasta kotona. Se mahdollistaa myös vanhempien sisarusten hoitamisen kotona, mikä on yksi syy yli 3-vuotiaiden muita maita alhaisemmalle osallistumiselle varhaiskasvatukseen.
Vasemmistoliitto: 6+6+6
Vasemmistoliitto kiirehti viime syksynäperhevapaauudistusta jo tällä hallituskaudella.
– Niin sanottu 6+6+6 –malli pidentää ansiosidonnaista vanhempainrahakautta ja tukee eri tilanteissa olevien perheiden molempien vanhempien mahdollisuuksia osallistua pienen lapsen elämään, sanoi puheenjohtaja Li Andersson.
Puoluehallitus esitti lokakuussa 2016 mallia, joka korvaisi nykyisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmän ja pidentäisi vapaiden yhteenlasketun pituuden 18 kuukauteen. Tavoitteena on parantaa naisen asemaa työelämässä sekä tukea isien asemaa osana lapsen elämää, kasvua ja kehitystä.