Toisinajattelijoiden puolustaja
ja liittokansleriehdokas
Gregor Gysi, 69, on tunnettu saksalainen poliitikko ja liittopäiväedustaja.
Ennen politiikkaa asianajajana toiminut Gysi puolusti oikeudessa DDR:n toisinajattelijoita.
Berliinin muurin murtumisen jälkeen hänestä tuli DDR:n Sosialistisen
Yhtenäisyyspuolueen puheenjohtaja.
2000-luvun alussa Gysi toimi Berliinin apulaispormestarina.
Toiminut Saksan Vasemmistopuolueen Die Linken parlamenttiryhmän puheenjohtajana.
Vuonna 2005 puolueen liittokansleriehdokas.
Vuodesta 2016 lopusta ollut puheenjohtaja Euroopan Vasemmistopuolueessa, johon myös vasemmistoliitto kuuluu.
Saksassa pidetään liittopäivävaalit sunnuntaina 24. syyskuuta.Itse tulos näyttää selvältä, sillä mielipidemittausten mukaan liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattinen CDU on nousemassa ykkössijalle. Näin Merkel jatkanee maansa johdossa nykyisen hallituskumppanin, kakkoseksi nousevien sosialidemokraattien tuella.
Kolmossijalle on kuitenkin kiilaamassa Vasemmistopuolue Die Linke, joka yltänee jopa kymmenen prosentin kannatukseen.
Tunnettu saksalaispoliitikko ja vasemmistopuolue Die Linken kansanedustaja Gregor Gysi luonnehtii vaalikamppailua silti ”tylsäksi”.
– Yhtäältä Merkelin kanta on, että ”jatketaan nykymenoa. Toisaalta sosialidemokraattinen puolue pelkää avata todellista vaihtoehtoa, Gysi sanoo Kansan Uutisille.
Hän ei usko Merkelin pääviestiä, jonka mukaan Saksalla menee nyt hyvin.
– 40 prosentilla työntekijöistä on vähemmän rahaa taskussaan kuin 20 vuotta sitten. Kaksi ja puoli miljoonaa lasta on köyhyysriskissä. Meillä on Euroopan laajin matalapalkkasektori.
Die Linken vaihtoehto on perinteisen vasemmistolainen.
– Se tarkoittaa kohtuuhintaista asumista, parempaa koulutusta, hyviä palkkoja ja turvallista työtä ilman epävarmoja työsuhteita, köyhyyttä ehkäiseviä eläkkeitä, lisää julkisia investointeja ja hyviä terveyspalveluita kaikille.
Saksan leikkaussanelu
Vaikka Saksan vaaleissa teemat ovat kotimaisia, heijastuu tulos koko Eurooppaan, erityisesti Euroopan unioniin.
Suomi on EU-politiikassaan – hallituksista riippumatta – yleensä seuraillut Saksan linjaa. Näin on ollut varsinkin eurokriisin hoidossa.
Gysin mielestä juuri eurokriisi on johtanut Saksan lähes täyteen ylivaltaan unionissa. Hänen mukaansa suvereeneja valtioita kuten Kreikka, Portugali ja Espanja on ulkopuolelta pakotettu rajuun leikkauspolitiikkaan.
– Tällainen ei voi päättyä hyvin. Eikä ole hyvä Suomellekaan, jos Suomen hallitus tukee Merkelin leikkaussanelua, Gysi varoittaa.
Hän katsoo kriisimaiden tarvitsevan velkojen leikkauksia ja uudelleen järjestelyjä, jotta taloudellinen kasvu pääsee käyntiin.
”Pakotteet pois”
Myös Ukrainan kriisissä Saksa on ottanut EU:n johtovaltion aseman.
Gysi korostaa Saksan vasemmiston tuoneen selkeästi esiin, että Venäjän toteuttama Krimin anastaminen oli vastoin kansainvälistä lakia.
– Mutta tilanne Ukrainassa on myös tulos politiikasta, joka on fokusoitunut Venäjän saartamiseen.
Saksojen yhdistymisen aikoihin 1990 koko maanosassa eli ajatus yhteistyöhön perustuvasta, eurooppalaisesta rauhan arkkitehtuurista. Ne puheet unohdettiin pian.
– Venäjän paluu avoimeen voimapolitiikkaan on myös reaktio lännen vastakkainasetteluun perustuvaan linjaan. Nato on työntynyt Venäjän rajoille.
Hän muistuttaa myös kaksinaismoraalista Kosovossa ja Irakissa
– Kun Yhdysvallat marssi Irakiin kansainvälisen lain vastaisesti, kukaan ei tehnyt pakotepäätöksiä.
– Yhteistyö Euroopassa on ainoa mahdollisuus Venäjän mukaan ottamiseen. Se tarkoittaa kaikkien osapuolten poliittista vuoropuhelua – lisääntyvien pakotteiden sijaan, sanktioiden poistamista kannattava Gysi näkee.
Vastavoima äärioikealle
Joulukuussa 2016 Gysi valittiin Euroopan Vasemmistopuolueen puheenjohtajaksi. Hänestä vasemmiston ajankohtaisin tehtävä nyt on olla vastavoima päätään nostaneelle äärioikeistolle.
– Oikeistopopulistiset puolueet ovat tehneet myös äärioikeistolaisesta väkivallasta hyväksyttävää.
Äärioikeisto perustaa aatteensa yhtenäiseen kansakuntaan ja muiden ulossulkemiseen, kansallisiin symboleihin ja autoritäärisyyteen, saksalaispoliitikko pohtii.
– Meidän [vasemmistossa] on jatkettava kamppailua kansainvälisenä puolueena, joka toimii suvaitsevaisuuden ja maallisen yhteiskunnan puolesta.
Toisinajattelijoiden puolustaja
ja liittokansleriehdokas
Gregor Gysi, 69, on tunnettu saksalainen poliitikko ja liittopäiväedustaja.
Ennen politiikkaa asianajajana toiminut Gysi puolusti oikeudessa DDR:n toisinajattelijoita.
Berliinin muurin murtumisen jälkeen hänestä tuli DDR:n Sosialistisen
Yhtenäisyyspuolueen puheenjohtaja.
2000-luvun alussa Gysi toimi Berliinin apulaispormestarina.
Toiminut Saksan Vasemmistopuolueen Die Linken parlamenttiryhmän puheenjohtajana.
Vuonna 2005 puolueen liittokansleriehdokas.
Vuodesta 2016 lopusta ollut puheenjohtaja Euroopan Vasemmistopuolueessa, johon myös vasemmistoliitto kuuluu.
uutiskirje 
