Venäjä luottaa Suomen liittoutumattomuuteen

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Suomessa moni kohotteli kulmakarvojaan viime viikonloppuna, kun Venäjän uusi Helsingin lähettiläs Pavel Kuznetsov varoitti Ilta-Sanomien haastattelussa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden johtavan Venäjän vastatoimiin.

Käytännössä linjaus on sama, jota maan edustajat ovat toistaneet jo vuosia.

– Kyseessä oli puhtaasti kuvitteellinen näkymä, eikä tällainen asia ole maidemme suhteiden asialistalla, Venäjän ulkopolitiikan raskassarjalainen, senaattori Aleksei Puškov sanoo Kansan Uutisten haastattelussa.

Puškovin sana painaa, sillä hän on entinen duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, pitkän linjan diplomaatti ja Venäjällä tunnettu tv-kasvo. Nykyisin hän istuu parlamentin ylähuoneessa, liittoneuvostossa ja vetää siellä media-asioiden valiokuntaa.

Puškov kävi alkuviikosta Helsingissä eduskunnan vieraana. Matkalla hän tapasi tutkijoita, mediaa, useita presidenttiehdokkaita ja eduskuntaryhmien edustajia, myös vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin.

Suomessa suurlähettiläs Kuznetsovin puheita pidettiin jälleen yhtenä osoituksena Venäjän arvaamattomuudesta.

Puškov alleviivaa, että Naton suhteen maa on hyvin ennustettava. Se suhtautuu täysin kielteisesti sotilasliiton laajenemiseen.

– Me arvostamme niiden maiden statusta, jotka ovat pysyneet liittoumattomina. Ne voivat tehdä vakavasti otettavia aloitteita ja olla välittäjiä Venäjän ja niiden läntisten maiden välillä, joiden kanssa suhteemme on vaikea.

Puškovin mielestä presidentti Vladimir Putinin ja presidentti Sauli Niinistön useat tapaamiset ovat osoitus siitä, että Venäjä arvostaa Suomen asemaa Naton ulkopuolella.

– Siksi Venäjän linja Suomeen liittoumattomana maana on täysin arvattava.

Suomi-pakotteista luovuttiin

Naapurisovussa on silti nähty ryppyjäkin. Puškov arvioi, että niistä pahin vuosikausiin nähtiin kesällä 2015, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus ja presidentti Niinistö estivät duuman valtuuskunnan pääsyn Helsinkiin ETYJ-parlamentin 40-vuotisjuhlakokoukseen.

Vastareaktio oli voimakas, sillä jopa Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston pääsihteeri Nikolai Patrušev uhkaili pientä länsinaapuria erillisillä pakotteilla.

Nyt runsas kaksi vuotta myöhemmin Puškov paljastaa, miksi Moskova ei kuitenkaan tarttunut sanktioihin. Putinin ja Niinistön säännölliset yhteydet, pysyvä poliittinen vuoropuhelu ja Suomen asema läheisenä naapurina painoivat sittenkin enemmän.

– Katson, että nämä kolme tekijää johtivat siihen, että Moskovassa päätettiin olla reagoimatta vastatoimilla Suomen johdon päätöksiin. Suhteiden kärjistämisessä ei voita Suomi eikä Venäjä.

Ennalta-arvaamaton yhteenotto?

Sitä vastoin Naton yhä lisääntyviin sotaharjoituksiin Itämerellä, Venäjä suhtautuu jyrkän kielteisesti.

Puškovin mukaan sotilasliitto lähestyy niiden kautta Venäjän rajoja. Tästä yksi osoitus on amerikkalaisten sotalaivojen risteily Kaliningradin tuntumassa.

– Jos Nato jatkaa tällaista linjaa, se voi johtaa ennalta-arvaamattomaan yhteenottoon. Se ei ole myöskään heidän intresseissään.

Myös Suomi osallistuu innokkaasti Nato-vetoisiin harjoituksiin. Tätä venäläispoliitikko kommentoi jo miedommin.

– Jokaisella valtiolla on tietysti oikeus osallistua sellaiseen sotilaalliseen yhteistyöhön, jonka se katsoo tarpeelliseksi. Mutta luonnollisesti meillä on oikeus tehdä vastaavia johtopäätöksiä asiasta. Me arvioimme harjoituksia siitä näkökulmasta, muodostuuko niistä jonkinlaista uhkaa turvallisuudellemme.

Erityisen raskaasti Puškov arvostelee Naton pysyvien joukkojen sijoittamista Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan. Nato päätti huippukokouksessaan kesällä 2016 sijoittaa kuhunkin maahan tuhat sotilasta.

– Tämä on ilmiselvä uhka maallemme. He sanovat, että sehän on vähän, miksi te hermoilette. Mutta entäpä jos me lähettäisimme 4 000 sotilasta Yhdysvaltojen rajojen tuntumaan, Puškov vertaa.

Venäläispoliitikko tähdentää, että Venäjä ei ole sotilaallinen uhka Baltian maille.

– Olen varma, että tulevat vuodet osoittavat tämän arvion oikeellisuuden.