Työttömyys rikos?
”Työttömäksi jäänyttä voidaan kohdella melkein kuin murhaajaa: kaikki voivat sanoa kuinka hänen pitää elää, mitä tehdä ja mihin hän on oikeutettu tässä elämässä. Yhteiskunnalla on myös oikeus tehdä hänelle lähes mitä tahansa, teettää esimerkiksi palkatonta työtä. Kuitenkin ilmaistyö vastaa mielestäni käytännössä yhdyskuntapalvelua, joka on rikoksesta määrättävä rangaistus. Onko työttömyys siis rikos?”
Tamperelainen työtön Päivä Tyni oli kutsuttu kuultavaksi eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, kun se käsitteli hallituksen esitystä työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 123 2017 vp).
Yllä ote lausunnosta.
”Ay-liikkeen pitäisikin nyt nähdä tämä uhka ja vaatia riittäviä resursseja työehtojen ja säädösten valvontaan.”
Työttömän pitää ensi vuonna kerätä noin kolmen kuukauden jaksossa 18 tuntia työtä, jotta ansiopäivärahaa ei leikattaisi. Jos työtön ei aktivoidu eli ei pysty täyttämään työssäoloehtoa eikä pysty osallistumaan työvoimapoliittiseen koulutukseen, hänen työttömyysturvaansa leikataan 4,65 prosentilla seuraavien kolmen kuukauden ajan.
Sipilän hallituksen ajama esitys on eduskunnan käsittelyssä ja se on tulossa voimaan ensi vuoden alussa.
Kassanjohtaja Jenni Korkeaoja Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassasta varoittelee aktiivimalliin sisältyvästä työttömien hyväksikäytön mahdollisuudesta.
– Tuleeko siihen väliin joku ”vilunkipetteri”, joka ajattelee, että väliäkö palkasta, kunhan työtön saa tunnit täyteen.
Valvonta ja sanktiot
Kun työtön on ajettu nurkkaan, jossa hänen on otettava vastaan mitä työtä tahansa, johtaa se Korkeaojan mukaan helposti työehtojen polkemiseen ja romuttaa sopimusjärjestelmää.
– Ay-liikkeen pitäisikin nyt nähdä tämä uhka ja vaatia riittäviä resursseja työehtojen ja säädösten valvontaan luottamusmiesjärjestelmän ulkopuolelle jääneille työpaikoille. Myös Kelan ja työttömyyskassojen pitää saada riittävät henkilöresurssit, että osaltamme voimme seurata työehtojen toteutumista.
Asia pitäisi Korkeaojan mukaan ymmärtää myös Arkadianmäellä.
Ammattiliitot ja työttömät ovat tyrmänneet kovasanaisesti aktiivimallin.
Työttömien Keskusjärjestö korostaa, että tosiasiallisesti aktiivimallilla leikataan työttömien perusturvaa, sillä kaikille työttömille ei ole tarjota työpaikkoja. Järjestö muistuttaa mallin valuviasta eli vaikka työttömyys johtuu juuri siitä että työvoimalle ei ole kylliksi kysyntää, työttömän pitää silti etsiä jostain työtä tietty määrä säilyttääkseen edes työttömyysturvansa täysimääräisenä.
TE-toimistojen resurssit
Aktiivimalliin siirtyminen huolestuttaa Korkeaojaa myös jatkuvien leikkausten kohteena olevien työvoimapalvelujen vuoksi. Hänelle on tullut runsaasti huolestuneita viestejä kentältä TE-toimistojen toiminnasta. Henkilökohtaisen työvoimapalvelun saamisesta on tullut lähes mahdotonta.
Korkeaoja ihmettelee, miten työvoimapoliittisia toimenpiteitä pystytään ensi vuonna tarjoamaan kaikille työttömille.
– Tämä tuntuu epäreilulta. Ja se, että kaikilla ihmisillä ei ole samoja mahdollisuuksia hankkia aktiivimallissa vaadittua työmäärää, hän sanoo.
Aktiivimallin suuri epäkohta liittyy juuri työttömien hyvin erilaisiin mahdollisuuksiin työllistyä. Pääkaupunkiseudulla tilanne on aivan toinen kuin syrjäseuduilla. Myös eri alojen ja ammattien erot avoimien työpaikkojen määrissä asettavat työttömät eriarvoiseen asemaan työttömyysturvajärjestelmässä.
Lisää aktivointia
Aktiivimalli on vasta alkusoitto työttömyysturvan muutoksille. Lisää on tulossa kasvupalvelu- ja maakuntauudistuksen myötä, näillä näkyminen vuonna 2020. Silloin TE- ja yrityspalvelut siirtyvät maakuntien järjestettäväksi ja ne tuotetaan ”kilpailullisella tuotantomallilla”. Työttömyysturvan maksupuolen hoitaisivat työttömyyskassat ja Kela.
Työttömyysturvajärjestelmän sanktiovalta jää edelleen julkiselle vallalle, mutta palvelutuotanto avataan kilpailulle ja palveluiden järjestämisvastuu siirretään maakunnille. Työttömille tarjotut palvelut ja työnvälitys järjestetään jatkossa pääsääntöisesti yksityisellä sektorilla.
Toistaiseksi on vielä auki, miten työnhakuvelvoitetta seurataan. Eli riittäisikö, että ihminen itse ilmoittaa, kuinka montaa työpaikkaa hän on viikossa hakenut, vai miten asia tulee osoittaa.
– Olipa tapa mikä hyvänsä, sen pohjalta määräytyy karenssi, jos töitä ei hae. Tätä viedään nyt jääräpäisesti valmistelussa eteenpäin, vaikka se on tyrmätty niin työnantajin kuin työntekijöidenkin suunnalta, Korkeaoja kertoo.
Minkä tahansa työn hakeminen ei tiettävästi riittäisi vaan työtä pitäisi hakea sieltä, minne hakijalla on aidosti mahdollisuuksia työllistyä. Jälkimmäinen vaatii tietysti jonkun tekemään arvion asiasta.
Nuoret kärsivät
Elintarvikealoilla työttömyys on viime vuodet ollut nousussa. Käänne parempaan alkoi runsas vuosi sitten.
– Jäsenistö on alkanut työllistyä, mutta toisaalta myös työttömyysturvan pituutta on leikattu, minkä vuoksi ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta on tiputtu nopeammin, Korkeaoja kertoo.
Ansiosidonnaiseen päivärahaan tehty 100 päivän leikkaus sekä alle 25-vuotiaiden ja alle kolmen vuoden työhistorian omaavien ansiosidonnaiseen turvaan tehdyt leikkaukset näkyvät SEL:n työttömyyskassassa: maksettujen etuusrahojen summa on laskenut.
Elintarvikeala on monelle nuorelle ammattikoulutusta vailla olevalle sisääntuloala työelämään. He ovat hankkineet ammattipätevyyden työtä tekemällä. Kun irtisanominen tulee, nämä nuoret ovat ehtineet usein olla jo pitkään töissä ja ovat perheellisiä. Työttöminä heidät kuitenkin asetetaan samalle viivalle koulunpenkiltä tulleiden kanssa eli heidän pitää yhteishaussa hakea koulutuspaikkaa säilyttääkseen ansiosidonnaisen työttömyysturvansa.
– Tämä tulee monelle yllätyksenä, vaikka olemme yrittäneet viestittää asiaa kentälle. He menettävät päivärahansa, jos eivät ole huomanneet osallistua yhteishakuun, Korkeaoja kertoo.
Työttömyyskassaan on tullut asiasta paljon palautetta. Korkeaoja kertoo, että nuoret kokevat kohtelun vääryytenä, koska he ovat jo pitkään maksaneet työssä ollessaan työttömyyskassan jäsenmaksua.
Sata päivää
Tämän vuoden alussa voimaan tullut ansiosidonnainen päivärahan maksatuksen lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään oli Korkeaojan mukaan väärä päätös.
– Se perustuu vääränlaiseen ihmiskuvaan, jossa ajatellaan, että työtön alkaisi hakea töitä vasta sen 500 päivän jälkeen. Tutkimukset osoittavat, että työttömyysturvan pituuden leikkaaminen kannustaa ottamaan vastaan enemmän myös pienipalkkaista työtä, mutta kun edes sitä ei ole ollut vuosiin Suomessa kaikille halukkaille tarjolla.
Korkeaoja muistuttaa, että työllistyminen vaikeutuu sadan päivän jälkeen.
– Sitä ennen pitäisi töitä löytyä, koska sen jälkeen tulee työllistymismahdollisuuksissa selkeä pudotus. Työn löytyminen vaikeutuu ja siinä mielessä työttömyyspäivärahan pituudella ja määrällä on tietysti merkitystä, hän sanoo.
Työttömyys rikos?
”Työttömäksi jäänyttä voidaan kohdella melkein kuin murhaajaa: kaikki voivat sanoa kuinka hänen pitää elää, mitä tehdä ja mihin hän on oikeutettu tässä elämässä. Yhteiskunnalla on myös oikeus tehdä hänelle lähes mitä tahansa, teettää esimerkiksi palkatonta työtä. Kuitenkin ilmaistyö vastaa mielestäni käytännössä yhdyskuntapalvelua, joka on rikoksesta määrättävä rangaistus. Onko työttömyys siis rikos?”
Tamperelainen työtön Päivä Tyni oli kutsuttu kuultavaksi eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, kun se käsitteli hallituksen esitystä työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 123 2017 vp).
Yllä ote lausunnosta.
”Ay-liikkeen pitäisikin nyt nähdä tämä uhka ja vaatia riittäviä resursseja työehtojen ja säädösten valvontaan.”