Yle Areenaan tulee torstaina 9.11. muhkea paketti Suomen historiaa käsitteleviä tv-sarjoja ja -elokuvia. Marraskuun nimenä voi pitää kirjailija Pentti Haanpäätä, jonka tuotantoon perustuvia ohjelmia nähdään kolme.
Varhaisin nähtäväksi tuleva Haanpää-tuotanto on tv-sarja Yhdeksän miehen saappaat vuodelta 1969. Samat saappaat kulkevat mieheltä miehelle sodan aikana Ralf Långbackan ja Veli-Matti Saikkosen kirjoittamassa ja ohjaamassa sarjassa, josta on Ylen Elävässä arkistossa vain muutaman minuutin mittaisia välähdyksiä.
Isännät ja isäntien varjot on Haanpään romaaniin perustuva kolmiosainen sarja, joka kertoo talonpojan sortumisesta pulavuosina. Sarja on vuodelta 1976. Tv-elokuva Vääpeli Sadon tapaus on vuodelta 1985.
Armeijasta kertoo myös Alpo Ruuthin kirjoittama Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet vuodelta 1977. Armeijan sääntöihin ja kuriin sopeutumatonta nuorta miestä esittää Vesa-Matti Loiri. Tv-elokuva on vuodelta 1977. Myös siitä on ollut nähtävillä vain lyhyitä otteita Elävässä arkistossa.
Sodan mielettömyydestä kertoo lisäksi Veijo Meren romaaniin perustuva Manillaköysi vuodelta 1976. Erkki Pajala tekee unohtumattoman roolin miehenä, joka kuljettaa löytämäänsä köyttä pyykkinaruksi matkallaan sodasta kotilomalle. Näytteitä on täällä.
1970-luvun suosikkeihin kuuluu edelleen Mustat ja punaiset vuodet, kertomus tamperelaisen metallimies Taavi Jokisen perheestä 1930-luvulta vuoteen 1973. Sarjan kirjoitti Liisa Vuoristo, pääosissa on Erkki Siljola. Liikkeelle lähdetään pulavuosista ja Lapuan liikkeen mellastuksesta kohti sotia.
Neuvostoliitto älähti
Sodan ja rauhan miehet on Marko Tapion suursarja vuodelta 1978. Se on lähinnä neuvottelupöytien ääressä tapahtuva historiallinen kertomus Suomen ja Neuvostoliiton suhteista 1930-luvulta jatkosodan syttymiseen 1941. Kymmenosaisessa sarjassa nähdään Keijo Komppa J.K. Paasikivenä ja Mikko Niskanen Stalinina.
Sarja oli arkaluonteinen, koska sen esityksen aikana Neuvostoliitto ei ollut tunnustanut sen ja Hitlerin Saksan keskinäistä etupiirijakoa. Ylen pääjohtajana toiminut Erkki Raatikainen paljasti myöhemmin, että sarjaa pidettiin hyllyllä sen valmistumisen jälkeen, että se ei häiritsisi lokakuun vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen 60-vuotisjuhlia.
Ulkoministeriön alivaltiosihteerinä toiminut Keijo Korhonen kertoi muistelmissaan, että Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanov syytti vuoden 1978 itsenäisyyspäivän vastaanotolla sarjaa törkeäksi Neuvostoliiton häpäisemiseksi.
uutiskirje 
