Vientivetoinen niin sanottu Suomen malli kaatui, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on rakentanut oman palkka-ankkurinsa, jolla se sementoi palkkojen tason.
EK haki ”Suomen mallia”, jossa vientialat määrittävät palkankorotusten kustannusvaikutuksen tason. Suomen malliin haluttiin mukaan palkansaajien vientiliitot sekä valtakunnansovittelija.
Ammattiliitto Pron edunvalvontayksikön johtaja Markku Palokangas arvioi, että EK koordinoi neuvotteluja.
Vaarana on se, että palkanmuodostusta määrittävät huonon tuottavuuden taantuvat alat.
– EK:n johto pitää yhteyttä työnantajaliittojen päättäjiin jopa ohi palkatun väen. Tällä varmistetaan ruodussa pysyminen, hän tiivistää.
– Kun Suomen malli kaatui, nyt tätä toteutetaan Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden ja Metsäteollisuuden yhteistyöllä, jota EK koordinoi, vaikka Metsäteollisuus on eronnut EK:sta.
Hän perääkin palkansaajapuolen tiivistä yhteistyötä ja koordinaatiota EK:n yksipuolista sanelua vastaan.
– Hajanaisesta ja keskenään riitelevästä ay-liikkeestä hyötyy ainoastaan työnantajapuoli. Hetkellisen oman edun hakeminen ei pitkälle kanna, sanoo Palokangas.
Palkka-ankkuri sementoi palkkaerot
Palokankaan mukaan vientiliittovetoinen palkka-ankkuri sementoi tehokkaasti palkkaerot ja vaikeuttaa naisten ja miesten palkkaerojen tasaamista ja samapalkkaisuuden toteutumista. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että EK ei sääntöjensä mukaan tee keskitettyjä ratkaisuja.
– Malli sopii ehkä hyvin miesvaltaisille liitoille, mutta on myrkkyä naisvaltaisille aloille.
Hän arvioi alojen välisten palkkaerojen pikemmin kasvavan kuin vähenevän, mikä lyö korville palvelualoja ja julkista sektoria.
– Liittojen väliset riidat lisääntyvät ja yhteistyö vaikeutuu. Hajota ja hallitse -periaate toimii työnantajien pussiin.
Hän pelkää etenkin julkisen sektorin, mutta myös kasvavan palvelusektorin häviävän.
– Alojen tuottavuutta, maksukykyä tai erityistarpeita on vaikea ottaa huomioon mallissa, jossa vientiteollisuus sanelee kaiken. Vaarana on myös se, että Suomen palkanmuodostusta määrittävät huonon tuottavuuden taantuvat alat, sanoo Palokangas.
EK:n sanelu estää järkevän yhteistyön
Palokankaan mukaan esimerkiksi ict-alan kiistassa sovittelijan toimintaa vaikeuttaa se, että työnantajaliitot joutuvat hyväksyttämään ratkaisunsa EK:ssa.
– Teollisuusliiton ratkaisun tasoa ei saa EK:n määräyksen mukaan ylittää, olipa yksittäisen alan taloustilanne, kannattavuus tai tuottavuuskehitys kuinka hyvä tahansa.
Palokankaan mukaan tämä estää järkevien alakohtaisten ratkaisujen synnyn, aiheuttaa lakonuhkia ja työsulkuja sekä tekee sovittelijan työn miltei mahdottomaksi.
Eilen MaRa julisti hiihtokeskukset työsulkuun, mitä PAMin puheenjohtaja Ann Selin pitää heille hyvin epätyypillisenä.
– EK:n sisällä Palta on nostanut asemaansa ja vientiteollisuuden työnantajaliitot haluavat määrittää palkanmuodostuksen tason ja sen, miten ja missä palkoista sovitaan, sanoo Palokangas.
Tavoitteena on siirtää palkanmuodostus liittotasolta konserni- tai yritystasolle ja viime kädessä yksittäisiin työntekijöihin.
– Tämä heikentää liittojen järjestäytymisastetta ja neuvotteluvoimaa.