Kolmella Oscarilla (vuoden paras elokuva, sovitettu käsikirjoitus, naissivuosa) palkittu 12 vuotta orjana (12 Years a Slave, 2013) on tositarinaan pohjautuva väkevä historiallinen draama. Esitettyä kuvaa orjuudesta tuskin on syytä epäillä, se lienee pääpiirteissään historiallisten faktojen mukainen.
Päähenkilö (Chiwetel Ejiofor) on osaava viulisti, perheenisä ja vapaa musta mies 1840-luvun New Yorkissa. Sitten taivas rysähtää kerralla niskaan: vieras kaksikko luikertelee tuttavuuteen ja toimittaa miehen ihmiskauppiaiden käsiin. Eletään 1840-lukua eli Yhdysvaltain sisällissotaa edeltävää aikaa, etelässä orjien ylläpito on arkipäivää.
Elokuvan valossa orjuusjärjestelmä on yksityisomistusta raadollisimmillaan ja mielettömimmillään: orjilla ei ole minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Tapahtumat havainnollistavat asiaa seikkaperäisesti ja tunnevoimaisesti.
Nuoren naisorjan (Lupita Nyong’o) kohtalo on jopa traagisempi kuin miespäähenkilön. Patsey raataa päivät puuvillapellolla, yöllä hänen on oltava sadistisen alkoholisti-isännän (häijyydellään vakuuttava roolityö Michael Fassbenderilta) käytettävissä.
Britti Steve McQueenin ohjaamassa leffassa on erinomainen ääniraita. Siinä on itseoikeutettu paikkansa ruoskaniskuilla ja niiden uhrissa synnyttämillä huudoilla ja voihkeella. Hyviä ovat myös erilaiset äänijärjestelyt, jotka usein toimivat ikään kuin kiertoteitse asiayhteyden tunnelatauksen tehostajina.
Sivuosissa Brad Pitt nousee Lincoln-parrassaan elokuvan ihmisoikeusaktivistiksi numero yksi, empaattista suurtilan isäntää esittää Uusi Sherlock-sarjan tähti Benedict Cumberbatch. Pohjana on päähenkilö Solomon Northupin elämäkertateos.
12 vuotta orjana. Teema Fem perjantaina 15.12. klo 21.00.
uutiskirje 
