Kai Lehtinen tekee elokuvan Päätalo (2008) pääosassa sellaisen savotan, että oksat pois, ja ilman moottorisahaa.
Lehtisen sopivasti karski lähtövalmius on kuin tehty nimihenkilöksi. Lippalakki, pusakka, silmälasit ja aavistuksen verran kumara ryhti takaavat näköisyyden, mutta kyseessä on myös omilla ehdoillaan elävä sävykäs roolihahmo.
Murahtelevat repliikit ja silmälaseista riisuttu kiiluva katse tulevat miehestä, jonka sisällä riittää ristiriitojen synnyttämää poltetta. Tässä mielessä monet lähikuvat Lehtisen kasvoista ovat kirjaimellisesti paljon puhuvia.
Aloitusjakso tekee tutuksi särmikkään persoonan: Kallesta löytyvät niin itsekeskeisyys, jääräpäisyys, epävarmuus, seksuaalinen hapuilu, hulluuden välke, rehtiys kuin myös peräänantamattomuus.
Elokuvassa Päätalo kuvataan mieheksi, joka janoaa sekä kirjailijaksi että naisen viereen. Tarinan keskeisiksi temaattisiksi moottoreiksi nousevat kirjalliset ambitiot ja seksuaalisuus.
Elina Halttunen on käsikirjoittaja, Hannu Kahakorpi ohjaaja. Viime mainittu teki pitkän päivätyön suositussa Kotikatu-sarjassa. Se mielessä tuntuu houkuttelevalta sanoa, että elokuvassa vielä tuloaan tekevän menestyskirjailijan tarina olisikin ehkä ollut antoisampi tuttavuus vaikkapa viisiosaisena minisarjana ja hieman Pirkko Saision Elämänmenon (1978) malliin. Sarjamuoto olisi suonut tilaisuuden sekä tihentää tematiikkaa että laventaa kuvausta 1950-lukulaisesta Suomesta, josta nyt vain raapaistaan sinänsä elävästi (etenkin Tampereen osalta) kuvattua pintaa.
Tärkeissä naisrooleissa nähdään Nina Jääskeläinen (Laina), Susanna Anteroinen (Leena) ja Pirjo Leppänen (Riitu Päätalo). Kari Hietalahti on ponteva Veikko, jolle Kalle on eräässä vaiheessa erityisen käärmeissään.
Päätalo. TV1 sunnuntaina 24.12. klo 12.10.
uutiskirje 
