Yhdysvaltain YK-edustusto ilmoitti maanantaina, että Yhdysvallat leikkaa vähintään 285 miljoonaa dollaria (240 miljoonaa euroa) maksuistaan YK:lle budjettikaudella 2018–2019.
Lisäksi Yhdysvallat aikoo leikata toistaiseksi täsmentämättömän määrän myös YK:n tukitoimintojen maksuistaan.
Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Nikki Haley ilmoitti syyksi YK:n ”tehottomuuden ja tuhlailun”.
”Emme enää anna käyttää hyväksi Amerikan kansan anteliaisuutta”, sanoi Haley.
”Emme enää anna käyttää hyväksi Amerikan kansan anteliaisuutta”, sanoi Haley.
Todellisena syynä – ainakin ajoituksen suhteen – pidetään Yhdysvaltain viime viikolla kärsimää arvovaltatappiota. YK:n yleiskokous hyväksyi torstaina äänin 128–9 päätöslauselman, jossa epäsuorasti arvosteltiin presidentti Donald Trumpin päätöstä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi ja siirtää Yhdysvaltain lähetystö Jerusalemiin.
Viime viikon maanantaina Yhdysvallat kärsi turvallisuusneuvostossa samassa asiassa tappion äänin 14–1.
”Tämä päivä muistetaan”
Yleiskokouksessa Yhdysvaltain puolella äänestivät vain Israel, Guatemala, Honduras, Togo sekä muutama pieni Tyynenmeren saarivaltio.
Monet Yhdysvaltain perinteiset länsieurooppalaiset liittolaiset äänestivät Yhdysvaltoja vastaan.
Tyhjää äänestäneiden joukossa olivat Tšekki, Puola, Unkari ja Kroatia sekä muun muassa Kanada, Meksiko ja Australia, yhteensä 35 maata.
Sekä Haley että Trump esittivät ennen yleiskokouksen äänestystä uhkauksia Yhdysvaltoja vastaan äänestäville. Tämän uskotaan lisänneen tyhjää äänestäneiden määrää sekä sitä, että 21 maata ei osallistunut äänestykseen.
Äänestyksen jälkeen Haley sanoi, että ”tämä päivä muistetaan Yhdysvalloissa”.
Guatemalan presidentti Jimmy Morales ilmoitti sunnuntaina Facebookissa, että myös Guatemala siirtää lähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin.
Budjettia kutistettu
Trumpin hallitus on suunnitellut maksuosuutensa vähentämistä jo aikaisemmin. Lokakuussa Yhdysvaltain kerrottiin päässeen YK:n pääsihteerin António Guterresin kanssa sopuun siitä, että Yhdysvaltain maksuosuutta vähennetään 200 miljoonalla dollarilla kahden seuraavan vuoden budjettikaudella.
Sinänsä kyse on melko pienistä rahoista verrattuna vaikkapa valtioiden tai suurten kaupunkien budjettiin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin ensi vuoden budjetti on hieman yli 5 miljardia euroa, kun YK:n budjetti seuraavalle kaudelle on 5,4 miljardia dollaria (4,5 miljardia euroa).
Yhdysvaltain maksuosuus YK:n budjetista on ollut 1,2 miljardia dollaria eli 22 prosenttia. EU-maat maksavat kuitenkin yhteenlaskettuna yli 30 prosenttia. Yksittäisistä maista Yhdysvaltain jälkeen suurin maksaja on Japani, 9,68 prosenttia.
YK on jo tehostanut toimintaansa. Toimikaudella 2014–2015 budjetin loppusumma oli 5,8 miljardia dollaria, nyt päättyvällä kaksivuotiskaudella 5,61 miljardia ja seuraavalla siis 5,4 miljardia.
Yhdysvallat eroaa Unescosta
Rauhanturvaamistoiminnalla on erillinen budjetti, 6,8 miljardia dollaria, josta Yhdysvaltain osuus on ollut 28,5 prosenttia.
Myöskään YK:n erityisohjelmat kuten lastenrahasto Unicef tai Maailman ruokaohjelma WFP eivät sisälly YK:n perusbudjettiin, vaan ne rahoitetaan jäsenvaltioiden erillisillä avustuksilla.
Yhdysvallat ei ole maksanut vuosittaista 80 miljoonan dollarin maksuosuuttaan YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon vuosibudjettiin sitten vuoden 2011, jolloin Palestiina hyväksyttiin Unescon täysjäseneksi.
Yhdysvallat ilmoitti lokakuussa eroavansa Unescosta 31.12.2018 syyttäen järjestöä Israelin vastaisesta linjasta. Myös Israel on ilmoittanut eroavansa samaan aikaan.