Presidenttiehdokkailla on ”tuhannen taalan paikka palauttaa suomalaisille mieleen, millaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan tehdä”, toteaa Ilta-Sanomien Hannu Vesala arviossaan 16.12.2017 Merja Kyllösen mahdollisuuksista presidentinvaalikampanjassa. Hän piti Merjaa taitavana sanaseppona.
Globalisoituneen digipääoman orjuuden otteen vahvistuminen kaikkialla maailmassa suorastaan huutaa eturiviin poliitikkoja, joiden taakse ihmiskunnan enemmistö voisi ryhmittyä uudeksi nettikapitalismin vastaiseksi kansanliikkeeksi keinottelijoiden armeijaa vastaan.
Suomussalmella syntynyt K.J. Ståhlberg, liberaali poliitikko, nousi suunnannäyttäjäksi itsenäisen ja demokraattisen Suomen perustuslain synnyttäjänä. Suomussalmelaiset olivat 100 vuotta myöhemmin kärkijoukkona synnyttämässä Merja-ilmiötä asettumalla laajasti tukemaan Merjaa EU-vaaleissa. Tuo ilmiö voisi aivan hyvin jatkua ja laajentua presidentinvaaleissa.
Suomesta tuli sodan jälkeen kansainvälinen rauhanrakentaja.
Hänen ikäpolvensa nuorten naisten kautta voisi rakentua liike Merjan tueksi. He ovat harjoitelleet sitä jo monissa syrjinnän- ja rasisminvastaisissa liikkeissä. Olisi jälleen aika nostaa presidentiksi nainen, joka on hankkinut riittävän kansainvälisen ja kansallisen kokemuksen ihmisoikeusliikkeissä ja Euroopan parlamentissa.
Suomalainen työväenliike nousi voimiinsa 100 vuotta sitten. Suomalaisen demokratian ja sodanjälkeisen hyvinvointivaltiomme rakentamisen peruskoordinaatit määriteltiin suomalaisen työväenliikkeen ohjelmissa ennen sisällissotaa. Työväenliikkeen ja liberaalin porvariston voimat syrjäyttivät kuningasseikkailijat vuonna 1919 ja presidentiksi nousi K.J. Ståhlberg. Saimme aikaan itsenäisen Suomen edistyksellisen perustuslain ja Tarton rauhan jo vuonna 1920 Neuvosto-Venäjän kanssa.
Tiellä oli ikäviä mutkia 1930-luvun fasismin nousun ja sotaseikkailujen aikana, mutta Suomesta tuli sodan jälkeen kansainvälinen rauhanrakentaja ETY-kokouksineen ja ydinaseiden riisunta-aloitteineen. Kekkonen porvarina näytti uuttaa suuntaa. Tarja Halonen koko kansan presidenttinä jatkoi sitä 12 vuotta.
Kun katselin presidentinvaalikeskusteluja, petyin niin Niinistön, Haaviston kuin Väyrysenkin jämähtäneisyyteen maailman megatrendien äärellä. Uhkaksemme on kehkeytynyt fossiilikapitalismi ilmastonmuutoksineen. Uusi orjuuttajien armeija lymyää tieteellisteknisen edistyksen sisällä kehittymällä globaaliksi digimafiaksi.
Tarvitsemme visionääriä, jolla on taito ja osaamisen verkostot rakentaa vastavoimaa nykykapitalistisen riiston uusille muodoille. Rauhan ja kansainvälisen yhteistyön rakentaminen sodan uhkan lietsomisen, ihmisryhmien tai Venäjän ja lännen vastakkainasettelun sijasta on se tie, jolla Suomi on menestynyt ja jatkaisi menestystarinaa Merja Kyllösen johdolla.
Merja on jo kyntensä näyttänyt uudenlaisena poliitikkona jatkamaan sitä perinnettä, jonka itsenäisen Suomen ensimmäinen presidentti, myös Suomussalmella syntynyt K.J. Ståhlberg aloitti, ja jota jatkoivat Paasikivi, Kekkonen, Koivisto ja Halonen.
Nyt on Merjan aika!
Antti Holopainen
Lahti
uutiskirje 