Andrei Ožarovski on venäläinen aktivisti, joka on vastustanut ydinvoimahankkeita 1980-luvulta asti. Tammikuussa hän kävi Helsingissä puhumassa Pakkasukko Putinia vastaan -festivaaleilla Venäjän ydinvoimamonopolin Rosatomin ongelmista. Niitä ovat muun muassa aktivisteihin ja kriittisiin kansalaisjärjestöihin kohdistuva painostus sekä läpinäkymättömyys ja korruptio.
Agenttilaki
järjestöjä vastaan
Vuodesta 2012 voimassa ollut, ulkomaalaista rahoitusta saavia järjestöjä vastaan kohdistettu ”laki ulkomaalaisista agenteista” on keskeinen painostuskeino.
Lisäriskejä aiheuttaa Rosatomin luonne Venäjän valtion virastona.
Norjan Maan ystävien viime vuonna julkaiseman raportin mukaan maaliskuussa 2017 ulkomaalaisten agenttien rekisterissä oli yhteensä 157 kansalaisjärjestöä, joista 28 on ympäristöasioissa toimineita järjestöjä. Näistä ympäristöjärjestöistä 11 oli joutunut lopettamaan toimintansa, ja neljä muuta oli lopettamassa toimintaansa.
Agenttirekisteriin päätyneen järjestön toiminta on erittäin hankalaa, koska järjestö ei saa ottaa kantaa missään ilmoittamatta, että on ulkomaalainen agentti. Mikäli järjestöstä kirjoittanut unohtaa mainita tämän, järjestö voi saada 500 000 ruplan (noin 7 200 euron) sakon ja lisäksi järjestön puheenjohtajaa voidaan sakottaa 300 000 ruplalla.
Lukuisat ydinvoiman tiimoilta kampanjoineet järjestöt ovat päätyneet rekisteriin; Ecodefence-järjestö oli ensimmäinen rekisteriin joutunut järjestö. Kaliningradin ydinvoimalahanke jäädytettiin vuonna 2013 osittain Ecodefencen kampanjoinnin seurauksena. Ožarovskin mukaan järjestön päätyminen rekisteriin oli Rosatomin rangaistus tästä.
Dialogi ei ole
Rosatomin vahvuus
Joskus ympäristöaktivisteja vastaan hyökätään myös henkilökohtaisesti. Nadežda Kutepova, joka on aktiivinen Majakin ydinjätteen jälleenkäsittelylaitoksen naapurissa, pakeni Ranskaan, kun paikallinen lastensuojelu alkoi valmistella hänen lastensa huostaanottoa.
Rosatom rakentaa ydinvoimalaa myös Valko-Venäjälle, ja sielläkin painostus aktivisteja vastaan on kovaa. Tämän Andrei Ožarovski on saanut kokea myös omissa nahoissaan. Vieraillessaan Valko-Venäjällä hänen oli tarkoitus viedä vetoomus Venäjän suurlähetystöön paikallisten aktivistien kanssa, mutta heidät kaikki otettiin kiinni kaukana lähetystöstä.
Ožarovski itse toimii täysin avoimesti ja olisi kiinnostunut käymään dialogia Rosatomin kanssa. Kiinnostus ei kuitenkaan aina ole molemminpuolista.
Pakollisissa rakennushankkeiden kuulemistilaisuuksissa voi yleensä parhaimmillaankin vain esittää kysymyksiä. Majakin laitos sijaitsee suljetussa Ozjorskin kaupungissa, ja Ožarovskia ei päästetä koko kaupunkiin silloin kun kuulemistilaisuuksia järjestetään.
Rosatom on Venäjän
valtion virasto
Ožarovskin mielestä ydinlaitos on aina riski, riippumatta siitä kuka sen rakentaa. Rosatomin laitoksiin liittyy erityisiä riskejä, jotka aiheuttaa Rosatomin luonne Venäjän valtion itsenäisenä virastona.
Rosatom on ollut usean korruptiotutkinnan kohteena Venäjällä. Viime joulukuussa siperialaisen ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen johtaja Vladimir Jevdokimov otettiin kiinni syytettynä viiden miljoonan ruplan lahjuksen vastaanottamisesta.
Rosatomin luonne suljettuna valtionelimenä luo mahdollisuuksia korruptiolle, ja korruptio ydinvoimatyömaalla voi vaarantaa ihmishenkiä.
Ožarovski huomioi, että Rosatomilla ei oikeastaan ole tilauksia, vaan pelkästään menoja. Valko-Venäjällä ja Egyptissä reaktoreita rakennetaan vientiluotolla, Turkin hanke on sataprosenttisesti venäläisomistuksessa ja riskit ovat venäläisten veronmaksajien harteilla.
Myös Pyhäjoen voimalahankkeeseen on tarkoitus laittaa miljardeja euroja Venäjän federaation hyvinvointirahastosta, joka on koottu eläkkeiden maksua varten. Andrei Ožarovskin mielestä tällä hetkellä Rosatom lähinnä vain ajaa omaa asiaansa ja haaskaa Venäjän budjettirahoja.