Eduskunta keskusteli keskiviikkona jo neljännestä koulutusvälikysymyksestä. Koulutuksellista tasa-arvoa koskevan välikysymyksen takana oli koko oppositio.
Vasemmistoliiton ryhmäpuheessa puheenjohtaja Li Andersson sanoi, että Suomesta on tultava maa, jossa jokaisesta voi tulla mitä tahansa.
– Nykyisin ei näin ole, koska vanhempien koulutustausta periytyy lapsille Suomessakin vahvasti. Koulutusleikkausten takia on selvää, että Sipilän hallituksen aikana tämä kehitys ei käänny.
Oppilaan perhetaustan ja oppimistulosten välinen yhteys on kasvanut nopeimmin kaikista OECD-maista.
Andersson myönsi, ettei koulutuksen eriarvoistumiskehitys ole alkanut tämän hallituksen myötä, mutta kehitys on nyt voimistumassa.
– Pääministerit ja presidentit ovat kertoneet meille suomalaisille jo pienestä pitäen, että juuri sinusta voi tulla mitään vaan. Lukemattomia juhlapuheita on pidetty Suomesta maana, jossa putkimiehen tyttärestä voi tulla valtiotieteiden tohtori ja professoriäidin pojasta lähihoitaja. Totuus on kuitenkin se, että vanhempien koulutustausta on vaikuttanut nuorten valintoihin ja oppimistuloksiin myös täällä, koulutuksellisen tasa-arvon mallimaassa.
Eriarvoistumisesta kertovat monet asiat. Oppimistulokset ovat Suomessa heikentyneet kaikilla PISA-tutkimuksessa mitatuilla osa-alueilla. Alueelliset erot ovat kasvaneet, ja poikien ja tyttöjen osaamiserot ovat suuremmat kuin koskaan ennen. Erityisen suuri ongelma on heikosti osaavien oppilaiden määrän kasvu.
– Oppilaan perhetaustan ja oppimistulosten välinen yhteys on kasvanut nopeimmin kaikista OECD-maista. Selitystä tälle ei tutkijoiden mukaan ole löydettävissä koulujen seinien sisältä, vaan koulutuksen eriarvoistumisen voimistuminen on osoitus ja seuraus yhteiskunnan eriarvoistumisesta, painotti Andersson.
Koulushoppailu lisää eriarvoisuutta
Anderssonin mielestä myös koulushoppailu on eriarvoisuutta kasvattava ongelma. Kun vanhemmat valitsevat lapsilleen muun kuin oman alueen lähikoulun, kasvavat koulujen ja asuinalueiden väliset erot.
Vasemmistoliitto haluaa vahvistaa lähikouluperiaatetta ja vaatii lisäresurssien suuntaamista niille alueille ja kouluille, jotka uhkaavat pudota kyydistä.
Lähikouluperiaatteen rinnalle Andersson nosti myös lähipäiväkodin.
– Lähipäiväkodin kautta varhaiskasvatuksesta tulee osa koulupolkua ja koulun aloittamisesta lapselle helpompaa. Lähipäiväkoti vahvistaa lähikouluperiaatetta, joka on keskeisessä roolissa taistelussa koulutuksen eriarvoistumista vastaan.
Andersson kiinnitti huomiota myös siihen, että liian korkeat opiskelukustannukset estävät tai hidastavat yhä useamman suomalaisen nuoren opintoja. Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan joka neljäs toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä on ilmoittanut syyksi sen, että rahan puute on vaikuttanut opintojen etenemiseen.
Vasemmistoliitto haluaa toiseen asteen koulutuksesta aidosti maksuttoman siten, että lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat eivät joutuisi itse kustantamaan oppikirjojaan ja -välineitään.
Vasemmistoliitto julkaisi keskiviikkona myös varhaiskasvatuslinjauksensa.
Välikysymykseen vastannut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kiisti opposition väitteet ja syytti ongelmista edellistä hallitusta:
– Kuten edellisessäkin koulutusvälikysymyksessä, opposition huolenaiheet perustuvat pitkälti joko päätöksiin tai kehityskulkuihin, jotka ovat perintöä ajalta, jolloin oppositio itse oli hallitusvastuussa.
uutiskirje 
