Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hyväksyttiin viime vuonna 127 uutta asiakasta (vuonna 2016: 130).
He edustivat 31 eri kansalaisuutta. Heistä 14 oli alaikäisiä.
Kaikkiaan viime vuoden lopussa oli asiakkaana 322 henkilöä auttamisjärjestelmän piirissä (vuonna 2016: 233 asiakasta).
Alaikäiset asiakkaat olivat pääsääntöisesti kotoisin tunnetuilta konfliktialueilta, kuten Afganistanista ja Irakista tai Saharan alapuolisen Afrikan valtioista.
Apua tarvitsevat henkilöt hakeutuvat auttamisjärjestelmään joko itse tai toisen henkilön, usein viranomaisen tai järjestötyöntekijän avulla.
Ihmiskauppa on yleensä sarja tekoja ja olosuhteita, jotka ovat voineet jatkua useita vuosia, jopa vuosikymmeniä.
Tiedot käyvät ilmi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta tilannekatsauksesta.
Valtaosa auttamisjärjestelmän uusista asiakkaista on joutunut uhriksi Suomen ulkopuolella. Kuitenkin 37 prosenttia uusista asiakkaista on viime vuonna kertonut joutuneensa ihmiskauppaan viittaavan hyväksikäytön uhriksi Suomessa, mikä ei ole mitätön määrä.
Auttamisjärjestelmän palveluiden piirissä oli asiakkaita viime vuoden lopussa kaikkiaan 322 henkilöä. Tässä luvussa ovat mukana myös asiakkaiden huollettavat alaikäiset lapset.
Suurin osa uusista asiakkaista oli joutunut työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhriksi. Toiseksi suurin syy oli seksuaaliseen hyväksikäyttö. Kolmanneksi yleisin peruste auttamisjärjestelmään hakeutumiselle oli pakkoavioliitto.
Päihderiippuvaiset ja kerjäämään pakotetut avun ulkopuolelle
Noin 70 prosenttia uusista asiakkaista on turvapaikanhakijataustaisia. Migrin mukaan tämä johtunee niin vuonna 2015 alkaneesta laajamittaisesta maahantulosta kuin siitä, että Maahanmuuttovirasto sekä vastaanottokeskukset ovat ohjanneet uhreja auttamisjärjestelmään.
Kerjäämään sekä rikollisuuteen pakottamiseen liittyvä ihmiskauppa jäävät Suomessa yhä pitkälti tunnistamatta.
Auttamisjärjestelmässä ollaan huolissaan tällä hetkellä erityisesti siitä, että ihmiskaupan uhreiksi joutuneet päihderiippuvaiset eivät ohjaudu avun piiriin eikä heihin kohdistuvaa ihmiskauppaa tunnisteta tarpeeksi hyvin.
He ovat erityisen alttiita ihmiskaupan uhreiksi, kuten prostituutioon tai pakottamisen kautta rikollisuuteen.
Tilannekatsauksen luvut koskevat auttamisjärjestelmän tietoon tulleita tapauksia. Ne eivät kerro koko totuutta ihmiskauppailmiön laajuudesta Suomessa. On mahdollista, että uhrimäärät ovat korkeammat kuin mitä tilastot osoittavat, arvioidaan Migrin tiedotteessa.
Alaikäiset kotoisin tunnetuilta konfliktialueilta
Viime vuoden lopulla auttamisjärjestelmän piirissä olevista 34 on tullut asiakkaaksi alaikäisenä. Alaikäiset asiakkaat olivat pääsääntöisesti kotoisin tunnetuilta konfliktialueilta, kuten Afganistanista ja Irakista tai Saharan alapuolisen Afrikan valtioista
Erityisesti Libyan kautta kulkeneet lapset olivat joutuneet hyväksikäytön kohteeksi matkalla. Pakkotyötä ja orjuutta muistuttaviin olosuhteisiin oli Libyassa alistettu viisi lasta.
Kotimaassaan alaikäiset olivat joutuneet lapsisotilaaksi, pakkotyötä muistuttaviin olosuhteisiin, paritetuiksi taikka avioliittoon pakotetuksi.
Pakkoavioliitot itsessään ihmisoikeusrikkomus
Viime vuonna auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin 12 pakkoavioliittoon tai sen yritykseen liittyvän ihmiskaupan uhria. Heistä puolet oli päässyt tilanteestaan jo paetessaan kotimaastaan, mutta puolen kohdalla tilanne oli joko alkanut tai jatkunut Suomessa. Uhreista yksi oli asiakkuuteen otettaessa alaikäinen.
Eniten pakkoavioliittoon liittyviä tapauksia on tunnistettu turvakodeissa, turvapaikkaprosessissa sekä vastaanottokeskuksissa. Alaikäisiä tyttöjä ei ole ohjautunut auttamisen piiriin lainkaan.
Jo pakkoavioliitto itsessään on ihmisoikeusrikkomus, mutta pakkoavioliitossa uhri voi lisäksi joutua esimerkiksi hyväksíkäytettäväksi työvoimana tai seksuaaliseen hyväksikäytön kohteeksi.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hyväksyttiin viime vuonna 127 uutta asiakasta (vuonna 2016: 130).
He edustivat 31 eri kansalaisuutta. Heistä 14 oli alaikäisiä.
Kaikkiaan viime vuoden lopussa oli asiakkaana 322 henkilöä auttamisjärjestelmän piirissä (vuonna 2016: 233 asiakasta).
Alaikäiset asiakkaat olivat pääsääntöisesti kotoisin tunnetuilta konfliktialueilta, kuten Afganistanista ja Irakista tai Saharan alapuolisen Afrikan valtioista.
Apua tarvitsevat henkilöt hakeutuvat auttamisjärjestelmään joko itse tai toisen henkilön, usein viranomaisen tai järjestötyöntekijän avulla.
Ihmiskauppa on yleensä sarja tekoja ja olosuhteita, jotka ovat voineet jatkua useita vuosia, jopa vuosikymmeniä.
Tiedot käyvät ilmi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta tilannekatsauksesta.