Ammattiliitto Pron uusi palvelu Pro Ammatinharjoittajat tarjoaa neuvoja ja edunvalvontaa kevytyrittäjille ja yksinyrittäjille. Palvelu on kohdennettu sekä Pron yrittäjiksi siirtyneille palkansaajajäsenille että myös aivan uusille yrittäjille.
– On työnantajia, jotka suorastaan painostavat työntekijöitään yrittäjyyteen. Emme halua hylätä jäseniämme siinä tilanteessa, vaan olla apuna ja tukena heille, palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen Ammattiliitto Prosta toteaa.
Työelämä on muuttunut siten, että yhä useampi saa toimeentulonsa useasta eri lähteestä, myös yrittäjänä tehdystä työstä.
Jäsenen kannattaa kysyä neuvoa verottajalta tai Pron Ammatinharjoittajat -palvelusta
Pro Ammatinharjoittajat tukee kevytyrittäjiä tai itsensä työllistäviä. Kevytyrittäjä sijoittuu palkansaajan ja yrittäjän välimaastoon. Hän työskentelee ilman y-tunnusta. Laskutuksen ja kirjanpidon tekee esimerkiksi laskutusosuuskunta, joka huolehtii maksettavaksi myös työn sivukulut.
Yksinyrittäjä tai itsensä työllistäjä voi toimia toiminimellä.
Yksinyrittäjä tarvitsee edunvalvontaa
Pyykönen ei näe yrittäjinä toimivien edunvalvonnassa ristiriitaa, vaikka Pro on palkansaajajärjestö.
– Pro Ammatinharjoittajien palvelu on rajattu yksinyrittäjiin. Jos jäsen työllistäisi itsensä lisäksi työntekijän, ristiriita olisi ilmeinen. Meillä ei voi olla jäsenistössä sekä työnantajia että palkansaajia, Pyykönen tähdentää.
Hän kertoo, että moni jäsen on joutunut siirtymään palkansaajasta yrittäjiksi työnantajan vaatimuksesta. Pyykönen arvioi, että tulevaisuudessakin se on työelämän suunta.
– Yhteydenottoja yrittäjäksi velvoitetuilta jäseniltä on tullut laidasta laitaan, esimerkiksi sanomalehden markkinointiosastolta ja teleliikenteen alalta.
Neuvot liitosta ja verottajalta
Maaliskuun alussa alkanut palvelu on herättänyt Pron jäsenistössä kiinnostusta.
Yrittäjäksi siirtyessä pitää kuitenkin olla tarkkana.
– Verottaja voi tulkita työnantajan vain välttelevän veroja ja työnantajamaksuja, jos palkansaaja jatkaa yrittäjänä entiseen tapaan hänen palveluksessaan, eikä hänellä ole muita toimeksiantajia kuin entinen työnantaja. Siksi jäsenen kannattaa kysyä neuvoa verottajalta tai Pron Ammatinharjoittajat -palvelusta, Pyykönen kehottaa.
Yrittäjiä muissakin palkansaajajärjestöissä
Journalistiliiton edunvalvontajohtaja, Yrittäjät STTK -ryhmän puheenjohtaja Petri Savolainen vahvistaa, että työelämän muuttuessa sirpaleisemmaksi yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien määrä nousee. Tilastokeskuksen mukaan heitä on jo 180 000.
Palkansaajajärjestöissä yksinyrittäjiä arvioidaan olevan 40 000 – 50 000. Korkeasti koulutettujen Akava on perustanut jäsenliittojensa yrittäjille ja itsensätyöllistäjille Entre-yhteistyöjärjestön.
– Toimihenkilökeskusjärjestö STTK edustaa välimallia suhteessa yksinyrittäjiin, kun taas Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitot ehkä korostetummin ovat palkansaajan asialla, Savolainen luonnehtii.
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn yrittäjäjaosto on perustettu runsaat 10 vuotta sitten. Jaostoon kuuluu noin 1 400 jäsentä, joista hieman yli puolet toimii päätoimisina yrittäjinä, loput sivutoimisina.
Tehyn yrittäjäjaoston jäsen voi toimia työnantajana, mutta rajoitetuin jäseneduin.
Tehyn jäsenmäärä on noin 160 000.
Journalistiliitossa on 15 000 jäsentä. Työssä olevista joka viides on freelancer tai itsensä työllistäjä. Liitto on perustanut runsas vuosi sitten työosuuskunnan keikkatyötä tekeville jäsenilleen. Mediakunnassa on noin 170 jäsentä.
uutiskirje 
