Työnantajat kaventavat työterveyshuoltoa – lääkärikäyntejä siirtyy julkiselle

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Yhä useammalla työpaikalla sairaanhoito ei enää kuulutyöterveyshuoltoon. Tämä selviää SAK-laisille työpaikoille helmikuussa tehdystä kyselystä. Asiantuntijalääkäri Kari Haringin mukaan työpaikoilta on viime vuosina tullut viestiä, että työnantajat lopettavat työterveyshuollon sairaanhoitosopimuksia.

– Muutos aiempaan on kuitenkin yllättävän suuri. Onko työterveyshuollon sairaanhoidon kattavuudessa todella tapahtunut näin suuri muutos? Hätkähdyttävä tulos vaatii vielä lisäselvityksiä, Haring kirjoittaa blogissaan.

Työterveyshuollon palvelujentuottajaa vaihdetaan herkemmin. SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan terveyspalvelujen tuottaja on vaihtunut kolmasosalla työpaikoista. Haring arvioikin, että sairaanhoito on helpompi jättää uuden palveluntuottajan kanssa sovittaessa kuin muuttaa vanhaa sopimusta.

Raha sanelee ratkaisuja

Sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi Teollisuusliitosta kertoo, että työnantajat ryhtyivät pudottamaan sairaanhoitoa pois palveluistaan heti sen jälkeen, kun irtisanotuille taattiin muutosturvan yhteydessä työterveyspalvelut puolen vuoden ajaksi. Asiasta sovittiin kiky-sopimuksen yhteydessä.

Ilmiö on noussut esiin muun muassa työsuojeluvaltuutettujen koulutuksen yhteydessä ja yhteydenotoissa Teollisuusliittoon.

– Usein tapahtuu vielä niin, että työnantaja on täysin unohtanut tai ohittanut Työterveyshuoltolain mukaisen yhteistoiminnan. Siitä voidaan kuitenkin sanktioidakin, toteaa Lumijärvi.

Hän jatkaa:

– Syynä on minun nähdäkseni vain ja ainoastaan raha. Työterveyshuolto pitää tarjota samantasoisena irtisanotuille kuin omalle henkilöstöllekin.

300 000 lääkärikäyntiä siirtyy julkiselle

SAK:n Kari Haringin mukaan lääkärinvastaanottoja saattaa siirtyä työterveyshuollosta julkiseen terveydenhuoltoon.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi kymmenen prosentin muutos noin 300 000 lääkärikäynnin lisäystä julkiselle puolelle, hän kirjoittaa.

Hänen mukaansa haasteita tulee myös työterveyshuollon työkykyä tukevalle toiminnalle, sillä usein juuri sairaanhoidon kautta tunnistetaan työkykyä uhkaavia tekijöitä jo ongelmien alkuvaiheessa.

Marjut Lumijärven mukaan esimerkiksi työperäisten sairauksien ja ammattitautien diagnosointi viivästyy ja sairauslomia voidaan pitkittää varmuuden vuoksi, kun ei tunneta työolosuhteita ja niiden muokkaamisen mahdollisuutta

– Sairaanhoidon tarjoamista puoltavat nopea ja joustava vastaanotolle pääsy, parempi osaaminen työkyvyn arvioinnissa, sairaanhoidon tarjoamisen vaikutus työpaikan imagoon, vastaanottoon käytetyn ajan kesto suhteessa vaihtoehtoon, jossa mennään vastaanotolle kotipaikkakunnalle tai muualle, sanoo Lumijärvi.