KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Markku Kangaspuro: Suomi tukeutuu vahvasti länteen

- On aika tyhmää, ettei Venäjän mielipiteitä Suomen turvallisuuspoliittisesta kehityksestä tarvitsisi ottaa huomioon, Markku Kangaspuro arvioi.

- On aika tyhmää, ettei Venäjän mielipiteitä Suomen turvallisuuspoliittisesta kehityksestä tarvitsisi ottaa huomioon, Markku Kangaspuro arvioi. Kuva: Emma Grönqvist

Venäjä ei ole uhitellut Suomelle sotilaallisesti, mutta se on varoitellut mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksista.

Jouko Huru
14.4.2018 8.20

Suomen ja Venäjän suhteet ovat tyyneltä näyttävästä pinnasta huolimatta dynaamisessa muutoksessa. Sopuisiksi naapureiksi sanotut Suomi ja Venäjä kulkevat turvallisuuspolitiikassaan nyt kokonaan eri teitä.

Neuvostoliiton ajan sotilaallista suurvalta-asemaa takaisin itselleen tavoitteleva Venäjä on sekaantunut Vladimir Putinin valtakaudella vakaviin aseellisiin konflikteihin eri puolilla Euraasiaa ja Lähi-itää. Suomea Venäjä ei ole sotilaallisesti uhitellut, mutta on varoitellut mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksista.

Markku Kangaspuro sanoo painokkaasti, että toistaiseksi Naton ulkopuolella pysytteleminen toimii Suomen eduksi Venäjän rajan rauhallisena pitämisessä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Markku Kangaspuro: Naton ulkopuolella pysytteleminen toimii Suomen eduksi.

Ennen puolueettomuuttaan ja liittoutumattomuuttaan mainostanut Suomi on tukeutunut jo jonkin aikaa turvallisuuspolitiikassaan länteen. Nato-jäsenyyttä se ei ole hakenut, mutta monet muut sopimukset sitovat Suomea entistä vahvemmin osaksi länttä.

Venäjä seuraa Kangaspuron mukaan tarkkaan Suomen kehitystä.

Suomi sitoutuu EU:n ja Naton yhteistyöhön

EU:n Lissabonin sopimuksessa (2009) sanotaan keskinäistä puolustuksesta, että kaikilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle. Siksikään EU-Suomi ei ole enää puolueeton.

EU-maat hyväksyivät vuonna 2016 suunnitelman EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyön syventämisestä. Vuonna 2017 jatkona yhteistyönsä syventämiselle 23 EU-jäsenmaata 28:sta solmi laajan puolustusalaa koskevan sopimuksen pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (Permanent Structured Cooperation, PESCO). Syventäminen koskee konkreettisesti myös EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämistä. Sopimus strategisesta kumppanuudesta EU:n ja Naton välillä solmittiin vuonna 2016.

Tuorein kehitelmä EU–Nato-kumppanuudesta on sotajoukkojen ja -tarvikkeiden vapaata kuljettamista EU:n alueella koskeva Military Mobility -hanke. Se pitäisi jo olla hankkeessa aktiivisesti mukana olleen Suomenkin allekirjoitettavana. Venäjä on nimitellyt hanketta Naton Schengen-sopimukseksi.

Kangaspuro sanoo, että olisi todella kiinnostava kuulla miten Venäjällä arvioidaan Suomen turvallisuuspoliittisten sitoumusten kehittymistä.

– Tähän asti Venäjälle on ollut merkityksellistä se, ollaanko me Naton jäseniä vai ei. Samoin se, pysyvätkö meillä keskeiset sotilaspoliittiset päätäntävalta-asiat omissa käsissä. Tämä logiikka pätee myös Military Mobility -hankkeen suhteen. Aika oleellinen asia on, miten vahvasti siihen osallistumisessa on kansallista päätäntävaltaa.

Suoria sopimuksia Naton ja eri Nato-maiden kanssa

EU:n kautta rakentuvien sitoumusten lisäksi Suomella on sopimusten sarja kumppanuudesta suoraan Naton kanssa. Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 ja ollut Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäsen sen perustamisesta 1997 lähtien. Vuonna 2014 Nato kutsui Suomen mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön (Enhanced Opportunities Partner, EOP). Suomen lisäksi tähän yhteistyöhön kuuluvat Ruotsi, Georgia, Jordania ja Australia.

Laajennetun kumppanuuden kanssa yhtä matkaa Suomi on solminut maansa ja Naton välisen isäntämaasopimuksen. Siinä on sovittu ”isäntämaatuen antamisesta Naton operaatioiden, harjoitusten ja vastaavien sotilaallisten toimintojen toteuttamista varten”. Ruotsikin on tehnyt vastaavan sopimuksen. Sopimuksilla sujuvoitetaan yhteisiä sotaharjoituksia Naton kanssa ja voidaan lisäksi tarjota logistiikka-apua sotilasliitolle esimerkiksi Nato-Viron tai jonkun muun puolustamisessa.

Nato-sopimusten lisäksi Suomi allekirjoitti vuoden 2016 lopulla poliittisen aiesopimuksen Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyön jatkamisesta ja kehittämisestä. Myös Ruotsi teki vastaavan sopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Aiemmin samana vuonna Suomi ja Ison-Britannia allekirjoittivat samankaltaisen puolustusyhteistyöasiakirjan. Samoin teki Ruotsi.

Näihin brittisopimuksiin liittyy jatkona olennaisesti Iso-Britannian johdolla perustettavat erittäin nopean toiminnan JEF-sotilasjoukot (Joint Expeditionary Force). Suomi ja Ruotsi liittyivät joukkojen perustajiin yhtä jalkaa. Niiden lisäksi joukkoihin kuuluvat Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Hollanti ja Norja. JEF-joukkojen on määrä olla valmiina vuoden 2018 loppuun mennessä. Valmiit joukot voidaan lähettää mihin tahansa 48 tunnin sisällä.

Suomi vedenjakajalla

Kangaspuro sanoo, että on aika tyhmää, ettei Venäjän mielipiteitä Suomen turvallisuuspoliittisesta kehityksestä tarvitsisi ottaa huomioon. Tällaisia kommentteja on kuultu jopa ministeritasolta.

– Pidän suorastaan vaarallisena ajatusta, ettei Venäjästä tarvitse välittää. Jos ja kun on ilmiselvää, että Venäjä on se Suomen turvallisuuspolitiikkaan vaikuttava, mahdollisesti sitä horjuttava tekijä, niin on vastuutonta politiikkaa olla pohdiskelematta tarkkaan, mitä omilla päätöksillämme saamme aikaan.

– Me olemme ihan selvästi vedenjakajalla tässä. On huono argumentti sanoa, ettei voi päästää Venäjää vaikuttamaan meidän päätöksentekoon sillä tavalla, että pohtisimme mitä Venäjällä ajatellaan.

Kangaspuro on huolissaan nousevan poliitikkosukupolven Venäjä-kiinnostuksen vähäisyydestä.

–  Monet nuoret poliitikot ovat ymmärtäneet, että ulkopolitiikan kannukset pitää hankkia Brysselistä ja että Venäjää ei tarvitsisi pohdiskella ylipäätänsä.

Onko Aleksanteri-instituutilla tämänkin vuoksi kansallinen tehtävä Venäjä-tietämyksen kehittämisessä?

– Kyllä haluamme asettaa tutkimuksemme kansalliseen käyttöön. Tiede on kansainvälistä ja ajatukset liikkuvat yli rajojen. Ei ole olemassa mitään kansallista tiedettä. Siitä huolimatta on olemassa tietyllä tavalla lokalisoituneita kansallisia intressejä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään