KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brittitutkimus: yläluokalta puuttuu kyky empatiaan

Ensimmäisen polven yliopisto-opiskelija voi Mansteadin mukaan tuntea olevansa kuin kala kuivalla maalla. Opiskelijat osoittivat mieltään lukukausimaksuja ja leikkauksia vastaan syyskuussa 2015.

Ensimmäisen polven yliopisto-opiskelija voi Mansteadin mukaan tuntea olevansa kuin kala kuivalla maalla. Opiskelijat osoittivat mieltään lukukausimaksuja ja leikkauksia vastaan syyskuussa 2015. Kuva: Pontus Purokuru

Köyhän resurssipula voi johtaa jatkuvaan varuillaanoloon.

Maippi Tapanainen
17.5.2018 16.15

Identiteettipolitiikkaa suosivassa maailmassa luokka-ajattelun ja puoluepolitiikan väitetään olevan aikansa eläneitä tapoja hahmottaa yhteiskuntaa.

”Kaikkihan me kuulumme keskiluokkaan”, totesi viime vuosituhannen lopulla Tony Blairin hallituksen varapääministeri John Prescott. Vastaavan lausahduksen on voinut kuulla pohjoismaissa muodossa ”Kaikkihan me olemme sosialidemokraatteja”.

Cardiffin yliopiston professori Antony Manstead kuitenkin esittää, että kyseessä on vain kuvitelma tasa-arvoistumisesta. British Journal of Social Psychologyssa julkaistussa artikkelissaan hän toteaa, että yhteiskuntaluokka on kaiverrettu ihmisen psyyken rakenteisiin ja vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä ja hyvinvointiinsa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vuorovaikutustilanteissa työväenluokkaan kuuluvat ihmiset ovat taipuvaisempia ottamaan katsekontaktia, hymyilemään ja osoittamaan eleillään samanmielisyyttä kuin keski- ja yläluokkaan kuuluvat, joiden sanaton viestintä on vähäisempää.

Mansteadin mukaan sosioekonominen asema vaikuttaa ihmisten identiteetin rakentumiseen aivan yhtä paljon kuin siihen vaikuttavat esimerkiksi sukupuoli tai etninen tausta.

Yhteiskuntaluokan voi tunnistaa sanattomasta viestinnästä

Esimerkiksi ihmisten pukeutuminen on yhdenmukaistunut siinä määrin, että johtopäätöksiä sosiaalisesta asemasta tai yhteiskuntaluokasta ei sen perusteella voi tehdä. Käyttäytymiseen vastaavanlainen samankaltaistuminen ei Mansteadin mielestä ole yltänyt.

Kontrolloiduissa oloissa tehdyt tutkimukset osoittavat edelleen, että vuorovaikutustilanteissa työväenluokkaan kuuluvat ihmiset ovat taipuvaisempia ottamaan katsekontaktia, hymyilemään ja osoittamaan samanmielisyyttä kuin keski- ja yläluokkaan kuuluvat, joiden sanaton viestintä on vähäisempää.

Yhteiskuntaluokan voi Mansteadin mukaan tunnistaa myös esimerkiksi Facebookissa jaetuista kuvista tai lyhyistäkin puheenvuoroista.

Katsomme siis kuuluvamme tiettyyn yhteiskuntaluokkaan ja muiden on kohtalaisen helppo saada se selville. Mitä johtopäätöksiä tiettyyn luokkaan kuulumisesta sitten voidaan tehdä? Mansteadin näkemys on, että työväenluokkaiset ihmiset näkevät maailmassa voimia ja riskejä, joiden kanssa on kamppailtava ja joihin on sopeuduttava. Heidän näkemyksensä maailmasta edellyttää siis jatkuvaa valppautta ja uhkien nopeaa havaitsemista.

Kun ihmiseltä puuttuvat onnettomuustilannetta pehmentävät resurssit, jatkuva varuillaanolo on ymmärrettävää. Toisaalta alituinen uhkien etsiminen voi olla osoitus myös vähäisestä uskosta omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Manstead kuvaa keski- ja yläluokkaan kuuluvien olevan työväenluokkaisia yksilökeskeisempiä ja pikemminkin henkilökohtaisten tavoitteiden kuin ulkoisten uhkien ohjaamia. Pohjimmiltaan he uskovat työläistaustaisia enemmän omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ympäristöön.

Yksilökeskeisyys johtaa itsekkyyteen

Yksilöllisiä mahdollisuuksia ja valintoja korostavassa yhteiskunnassa keski- ja yläluokan lähestymistapa saattaa vaikuttaa toimivammalta kuin työväenluokan. Mansteadin keräämän tutkimusaineiston mukaan asia ei ole yksiselitteinen.

Korkeaan sosioekonomiseen luokkaan kuuluminen näyttää tekevän ihmisistä vähemmän empaattisia, he näyttävät suhtautuvan myötämielisesti ahneuteen ja turvautuvan neuvottelutilanteissa työväenluokkaisia ihmisiä todennäköisemmin valehteluun. Itsensä yläluokkaan kuuluvaksi tulkitseminen ja yksilökeskeinen ajattelu näyttävät siis johtavan itsekkyyteen.

Työväenluokkaan itsensä tulkitsevien käsitys siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisen elämään, johtaa empatiaan ja suurempaan ymmärrykseen siitä, miten ulkoiset olosuhteet voivat vaikuttaa toiseen ihmiseen ja hänen tunteisiinsa. Lisäksi he ovat sitoutuneempia toisiin ihmisiin ja ihmisten välisiin suhteisiin.

Muutoksen tiellä väijyvät psykologiset esteet

Voisi kuvitella, että sosiaalinen liikkuvuus auttaisi ylittämään luokkien välisen psykologisen kuilun ja ohjaisi sosiaalisemmat ihmiset vaikutusvaltaisiin tehtäviin. Nimenomaan korkean koulutuksen ajatellaan edistävän sosiaalista liikkuvuutta, mutta yliopistot eivät varsinaisesti tue siirtymistä työväenluokasta akateemiselle uralle.

Moni sukunsa ensimmäisistä yliopisto-opiskelijoista kokee olevansa väärässä paikassa tai mahdollisuuksiensa olevan vähäisempiä kuin heidän, joille yliopisto-opinnot edustavat suvun perinnettä. Eivätkä yliopistot tee tilannetta helpommaksi.

Mansteadin mukaan yliopistojen johto ja hallinto vaikuttavat arvostavan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta enemmän kuin esimerkiksi sitoutumista yhteisöön ja halua auttaa sitä – toive, jonka moni ensimmäisen polven akateeminen opiskelija esittää. Hän huomauttaa, että samat tekijät vaikuttavat myös monissa akateemisissa ammateissa.

Mansteadin tutkimus siis osoittaa, että vallitsevan järjestelmän ylläpitoon sisältyy myös psykologisia tekijöitä. Muutoshalukkuutta kuitenkin on olemassa, sillä sosiaalisesta asemasta ja tulotasosta riippumatta monet sanovat arvostavansa tasa-arvoista yhteiskuntaa. Tasa-arvo sinänsä voi myös muuttaa keski- ja yläluokan asenteita anteliaampaan suuntaan. Lisäksi näyttää siltä, että kun ihmisille kerrotaan sosiaalisen aseman ja yhteiskuntaluokan vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen, he ovat halukkaampia tarttumaan muutokseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Verenpainetta mitataan Intian Mannin kaupungin terveysasemalla.

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

Uusimmat

Korkeat hakkuumäärät pienentävät järjestöjen ja tutkijoiden mukaan hiilinielua.

Suomalaiset ja ruotsalaiset luontojärjestöt kirjelmöivät komission puheenjohtajalle: Hiilinieluromahdus on seurausta poliittisista valinnoista

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander (vas.), finanssineuvos Jenni Pääkkönen ja finanssineuvos Janne Huovari esittelivät VM:n talousennusteen maanantaina. VM ennusti vuonna 2023, että vuonna 2025 työttömyysaste olisi 6,6. Nyt se on yli 3 prosenttiyksikköä heikompi.

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

Suomen yrittäjillä on tiukka ote hallituksesta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perustelee epäilyään.

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

Oikeistohallitus on leikkauspolitiikallaan pitkittänyt Suomen taantumaa, leikannut tulevaisuudenuskoa ja lisännyt työttömyyttä, Hanna Sarkkinen summasi Petteri Orpon ja Riikka Purran saldon tähän mennessä.

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

 
05

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veromuutokset vähentävät vain pienituloisimpien tuloja ensi vuonna, hyväosaisimmille yli 2000 euroa lisää

23.09.2025

Sumuttiko pääministeri, Koskela kysyy uusien työttömyyslukujen tultua julki

23.09.2025

Pienituloiset menettävät hallituksen leikkauksissa, ministeriön muistiot todistavat – arvio lapsiköyhyydestä kaksinkertaistui

23.09.2025

Työttömyysasteen trendi nousi jo 10 prosenttiin – viimeksi näissä luvuissa oltiin 1990-luvun laman jälkipuolella

23.09.2025

Asiantuntija hakkuista: ”Meillä on erittäin paljon tietoa kaikista vaikutuksista” – mursimme metsäkeskustelun myyttejä

23.09.2025

Hallitus jatkaa sosiaaliturvan leikkauksia ensi vuoden budjetissa – kymmeniä tuhansia suomalaisia köyhyyteen, vasemmistoliiton Minja Koskela sanoo

22.09.2025

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

22.09.2025

Mediatutkimus: Enää kuusi prosenttia suomalaisista lukee sanomalehden vain painettuna

22.09.2025

Onko Suomen vasemmisto yhtä kasvuaddiktoitunutta kuin oikeisto?

22.09.2025

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

21.09.2025

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

21.09.2025

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

20.09.2025

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

19.09.2025

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään