KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brittitutkimus: yläluokalta puuttuu kyky empatiaan

Ensimmäisen polven yliopisto-opiskelija voi Mansteadin mukaan tuntea olevansa kuin kala kuivalla maalla. Opiskelijat osoittivat mieltään lukukausimaksuja ja leikkauksia vastaan syyskuussa 2015.

Ensimmäisen polven yliopisto-opiskelija voi Mansteadin mukaan tuntea olevansa kuin kala kuivalla maalla. Opiskelijat osoittivat mieltään lukukausimaksuja ja leikkauksia vastaan syyskuussa 2015. Kuva: Pontus Purokuru

Köyhän resurssipula voi johtaa jatkuvaan varuillaanoloon.

Maippi Tapanainen
17.5.2018 16.15
Fediverse-instanssi:

Identiteettipolitiikkaa suosivassa maailmassa luokka-ajattelun ja puoluepolitiikan väitetään olevan aikansa eläneitä tapoja hahmottaa yhteiskuntaa.

”Kaikkihan me kuulumme keskiluokkaan”, totesi viime vuosituhannen lopulla Tony Blairin hallituksen varapääministeri John Prescott. Vastaavan lausahduksen on voinut kuulla pohjoismaissa muodossa ”Kaikkihan me olemme sosialidemokraatteja”.

Cardiffin yliopiston professori Antony Manstead kuitenkin esittää, että kyseessä on vain kuvitelma tasa-arvoistumisesta. British Journal of Social Psychologyssa julkaistussa artikkelissaan hän toteaa, että yhteiskuntaluokka on kaiverrettu ihmisen psyyken rakenteisiin ja vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä ja hyvinvointiinsa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vuorovaikutustilanteissa työväenluokkaan kuuluvat ihmiset ovat taipuvaisempia ottamaan katsekontaktia, hymyilemään ja osoittamaan eleillään samanmielisyyttä kuin keski- ja yläluokkaan kuuluvat, joiden sanaton viestintä on vähäisempää.

Mansteadin mukaan sosioekonominen asema vaikuttaa ihmisten identiteetin rakentumiseen aivan yhtä paljon kuin siihen vaikuttavat esimerkiksi sukupuoli tai etninen tausta.

Yhteiskuntaluokan voi tunnistaa sanattomasta viestinnästä

Esimerkiksi ihmisten pukeutuminen on yhdenmukaistunut siinä määrin, että johtopäätöksiä sosiaalisesta asemasta tai yhteiskuntaluokasta ei sen perusteella voi tehdä. Käyttäytymiseen vastaavanlainen samankaltaistuminen ei Mansteadin mielestä ole yltänyt.

Kontrolloiduissa oloissa tehdyt tutkimukset osoittavat edelleen, että vuorovaikutustilanteissa työväenluokkaan kuuluvat ihmiset ovat taipuvaisempia ottamaan katsekontaktia, hymyilemään ja osoittamaan samanmielisyyttä kuin keski- ja yläluokkaan kuuluvat, joiden sanaton viestintä on vähäisempää.

Yhteiskuntaluokan voi Mansteadin mukaan tunnistaa myös esimerkiksi Facebookissa jaetuista kuvista tai lyhyistäkin puheenvuoroista.

Katsomme siis kuuluvamme tiettyyn yhteiskuntaluokkaan ja muiden on kohtalaisen helppo saada se selville. Mitä johtopäätöksiä tiettyyn luokkaan kuulumisesta sitten voidaan tehdä? Mansteadin näkemys on, että työväenluokkaiset ihmiset näkevät maailmassa voimia ja riskejä, joiden kanssa on kamppailtava ja joihin on sopeuduttava. Heidän näkemyksensä maailmasta edellyttää siis jatkuvaa valppautta ja uhkien nopeaa havaitsemista.

Kun ihmiseltä puuttuvat onnettomuustilannetta pehmentävät resurssit, jatkuva varuillaanolo on ymmärrettävää. Toisaalta alituinen uhkien etsiminen voi olla osoitus myös vähäisestä uskosta omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Manstead kuvaa keski- ja yläluokkaan kuuluvien olevan työväenluokkaisia yksilökeskeisempiä ja pikemminkin henkilökohtaisten tavoitteiden kuin ulkoisten uhkien ohjaamia. Pohjimmiltaan he uskovat työläistaustaisia enemmän omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ympäristöön.

Yksilökeskeisyys johtaa itsekkyyteen

Yksilöllisiä mahdollisuuksia ja valintoja korostavassa yhteiskunnassa keski- ja yläluokan lähestymistapa saattaa vaikuttaa toimivammalta kuin työväenluokan. Mansteadin keräämän tutkimusaineiston mukaan asia ei ole yksiselitteinen.

Korkeaan sosioekonomiseen luokkaan kuuluminen näyttää tekevän ihmisistä vähemmän empaattisia, he näyttävät suhtautuvan myötämielisesti ahneuteen ja turvautuvan neuvottelutilanteissa työväenluokkaisia ihmisiä todennäköisemmin valehteluun. Itsensä yläluokkaan kuuluvaksi tulkitseminen ja yksilökeskeinen ajattelu näyttävät siis johtavan itsekkyyteen.

Työväenluokkaan itsensä tulkitsevien käsitys siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisen elämään, johtaa empatiaan ja suurempaan ymmärrykseen siitä, miten ulkoiset olosuhteet voivat vaikuttaa toiseen ihmiseen ja hänen tunteisiinsa. Lisäksi he ovat sitoutuneempia toisiin ihmisiin ja ihmisten välisiin suhteisiin.

Muutoksen tiellä väijyvät psykologiset esteet

Voisi kuvitella, että sosiaalinen liikkuvuus auttaisi ylittämään luokkien välisen psykologisen kuilun ja ohjaisi sosiaalisemmat ihmiset vaikutusvaltaisiin tehtäviin. Nimenomaan korkean koulutuksen ajatellaan edistävän sosiaalista liikkuvuutta, mutta yliopistot eivät varsinaisesti tue siirtymistä työväenluokasta akateemiselle uralle.

Moni sukunsa ensimmäisistä yliopisto-opiskelijoista kokee olevansa väärässä paikassa tai mahdollisuuksiensa olevan vähäisempiä kuin heidän, joille yliopisto-opinnot edustavat suvun perinnettä. Eivätkä yliopistot tee tilannetta helpommaksi.

Mansteadin mukaan yliopistojen johto ja hallinto vaikuttavat arvostavan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta enemmän kuin esimerkiksi sitoutumista yhteisöön ja halua auttaa sitä – toive, jonka moni ensimmäisen polven akateeminen opiskelija esittää. Hän huomauttaa, että samat tekijät vaikuttavat myös monissa akateemisissa ammateissa.

Mansteadin tutkimus siis osoittaa, että vallitsevan järjestelmän ylläpitoon sisältyy myös psykologisia tekijöitä. Muutoshalukkuutta kuitenkin on olemassa, sillä sosiaalisesta asemasta ja tulotasosta riippumatta monet sanovat arvostavansa tasa-arvoista yhteiskuntaa. Tasa-arvo sinänsä voi myös muuttaa keski- ja yläluokan asenteita anteliaampaan suuntaan. Lisäksi näyttää siltä, että kun ihmisille kerrotaan sosiaalisen aseman ja yhteiskuntaluokan vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen, he ovat halukkaampia tarttumaan muutokseen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

Perhe Kolumbian Amazonian alueella. Laiton kullankaivuu sekä huumeiden tuotanto ja salakuljetus ovat levinneet Amazoniaan voimakkaiden rikollisjärjestöjen myötä. Ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa paikallisyhteisöille ja ympäristölle.

Rikollisjärjestöt uhkaavat Amazonin sademetsää ja sen asukkaita

Arkistokuvassa afrokuubalaisia naisia puolustamassa oikeuksiaan. Afrikasta orjiksi tuotujen ihmisten jälkeläiset ovat erityisen merkittävä väestöryhmä maissa, joihin tuotiin paljon orjia siirtomaa-aikana. Suurimmat afroväestöt sijaitsevat Brasiliassa, Kolumbiassa, Venezuelassa sekä Karibian maissa. Meksikossa afrotaustainen väestö elää pääasiassa etelä- ja itäosien rannikkoalueilla.

Afromeksikolaisten oikeudet tunnustettiin, mutta se ei lopettanut rakenteellista rasismia

Nicaragualaiset naiset tarjoavat kotimaansa ruokaa siirtolaistapahtumassa San Joséssa Costa Ricassa vuonna 2023.

Maanpakoon ajetut naiset kantavat moninkertaisen taakan Keski-Amerikassa

Uusimmat

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
03

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 
04

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
05

”Valta kelpaa, mutta vastuu ei” – Teollisuusliiton Lehtonen kehottaa EK:ta pitäytymään roolissaan

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026

Gallupmonitori 2: Vasemmistoliitto kulkee kohti kaikkien aikojen parasta eduskuntavaalitulostaan

22.06.2026

Lakialoite: Lapsilisää täysi-ikäisyyteen asti

22.06.2026

Näköalattomuutta, talouskuria ja lähipalveluiden katoamista – ei ole ihme, ettei vihreä siirtymä kaikille maistu

22.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset