Jopa 400 000 suomalaista kokee saaneensa tarpeeseensa nähden liian vähän lääkäripalveluja. Vastaavasti 80 000 ilmoittaa saaneensa liian vähän sosiaalityöntekijän palveluja.
Suurin osa riittämättömästi lääkäripalveluita asuu Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ja vähiten puutteita koettiin Etelä-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Sosiaalipalveluista pulaa oli eniten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.
Paras tilanne oli Etelä-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä, kuten lääkäripalvelujenkin osalta. Kainuussa taas molemmat palvelut olivat riittämättömiä ihmisten kokemuksen mukaan.
Tutkimukseen vastanneista peräti 64 prosenttia katsoo, että heillä on vaihtoehtoja valita terveysasemansa.
Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n FinSote-tutkimuksesta.
Sote-työntekijöiden rekrytointiongelmia Itä-Suomessa
– Itä-Suomessa on pitkään ollut vaikea rekrytoida henkilöstöä, mikä todennäköisesti vaikuttaa palvelujen saatavuuteen, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto.
Hänen mukaansa esimerkiksi Kanta-Hämeeseen kuuluvassa Hämeenlinnassa on kehitetty uusia palvelukonsepteja, jotka voivat sujuvoittaa palveluihin pääsyä.
– Tutkimustietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat maakuntien välisiin eroihin palvelujen saatavuudessa, on kuitenkin hyvin vähän. FinSote tutkimuksen jatkoanalyyseissä näiden tekijöiden tunnistaminen onkin tärkeä tehtävä.
Valinnanvapaus toimii jo nyt valikoiden
FinSote-tutkimuksessa selvitettiin myös, miten valinnanvapaus toimii terveysaseman kohdalla. Mahdollisuudet vaihtelevat maakunnittain.
Tutkimukseen vastanneista peräti 64 prosenttia katsoo, että heillä on vaihtoehtoja valita terveysasemansa.
Uudenmaan asukkaista terveysaseman katsoo voivansa valita 78 prosenttia, kun taas Etelä-Savon ja Kainuun asukkaista vastaava osuus on 36 prosenttia. Tähän myöskin perustuslakivaliokunta kiinnitti omassa lausunnossaan huomiota.
– Uudistusta on vaiheistettava palveluittain ja alueittain. Siirtymäkautta on myös olennaisesti pidennettävä, totesi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie valiokunnan kannasta viime viikolla tiedotustilaisuudessa.
Valiokunnan mukaan valinnanvapauslain on turvattava yleisesti paremmin maakunnan oman palvelutuotannon riittävyys sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Naiset miehiä kriittisempiä
Väestön luottamuksessa sosiaali- ja terveyspalveluihin ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Luottamus palveluiden toimintaan vaihtelee kuitenkin väestöryhmittäin.
20 – 54-vuotiaat suhtautuvat vanhempia ikäryhmiä kriittisemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuteen ja naiset miehiä kriittisemmin erityisesti sosiaalipalvelujen toimivuuteen.
– Naiset ovat aina olleet kriittisempiä esimerkiksi sosiaalipalveluja kohtaan, koska he kokevat useammin saavansa tarpeeseensa nähden liian vähän palveluja. Sen sijaan nuorten ikäryhmien kasvava kriittisyys on 2000-luvun uusi ilmiö, sanoo vt. osaston johtaja Anu Muuri.