KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Epätyypillisten työsuhteiden ”ulkorinkiläisiä” kohdellaan kummajaisina

Kuva: Hannu Lukkarinen

Työntutkimuksessa piirretään kuvaa muutoksesta, jossa työmarkkinat jakautuvat ja yhteisen elämän pohjaa täytyy ajatella uusiksi.

Pontus Purokuru
30.7.2018 8.34

Joukko ammattiliittojen asiantuntijoita kokoontui Brysseliin. Piti puhua työaikojen sääntelystä EU:ssa. Pöydän ympärillä oli hiljaista eikä ketään kiinnostanut. Mukana ollut Juri Aaltonen ihmetteli kollegoidensa penseyttä: eikö työaikadirektiivi kiinnosta ay-toimitsijoita?

Vastaus eteläeurooppalaisilta kollegoilta tuli kuin yhdestä suusta: ”Työelämädirektiivejä noudatetaan vain työsuhteissa, eikä ketään enää palkata työsuhteeseen vaan yrittäjinä. Työsuhteet ovat kuoleva luonnonvara ja yksinyrittäjyys ottaa vallan: jopa tarjoilijat palkataan yrittäjinä, ei työsuhteisiin.”

Aaltosen kertoma juttu on esimerkki hitaasta kriisistä, johon perinteiseen työhön perustuva elämä näyttää ajautuneen.

Työn ulkopuolella olevien ihmisten määrä lisääntyy. Tarjolla on vakituisen työn ja luotettavan sosiaaliturvan sijaan yhä enemmän kilpailua, silppua, riskinottoa, harjoittelua, poljettuja palkkoja, kuntouttavaa työtoimintaa ja ilmaista työtä.

Alityöllisten ihmisten ja osa-aikaisten työpaikkojen määrä on kasvanut.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Suomessa työskenteli yli 700 000 ihmistä määräaikaisesti, osa-aikaisesti tai yksinyrittäjänä. Samana vuonna oli keskimäärin päivittäin 348 767 työtöntä työnhakijaa, johon lukuun voi laskea päälle piilotyöttömät ja tempputyöllistetyt. Puhutaan siis reilusti yli miljoonan ihmisen joukosta, joka elää epävarmuudessa.

Työvoimahallinnon konekivääri on jumissa

Luottamus rakoilee, ja monien on vaikeampi elää mielekkäästi, koska he eivät pysty muodostamaan optimistista suhdetta tulevaisuuteen. Silti 1,5 miljoonaa suomalaista työskentelee vakituisesti ja täyspäiväisesti. Työmarkkinat eriytyvät ja eriarvoistuvat.

Tällaisen kuvan saa, kun lukee tänä vuonna julkaistuja työn tutkijoiden kirjoja.

Minijobit ja nollatyösopimukset ovat lisääntyneet.

Muutkin alkavat havaita, että työelämässä ei ole kaikki kunnossa. Toimittaja Tuomas Niskakangas kirjoitti työttömiä rankaisevasta aktiivimallista Helsingin Sanomissa (15.6.), että työhakemusten tehtailuun pakottaminen voi olla turhaa ja johtaa epätoivoon. Hän kannatti silti aktiivimallia, koska työttömien ”tökkiminen” voisi lisätä hyvinvointivaltion kannatusta.

Kireiden työllisyystoimenpiteiden kannattajakin siis myöntää, että niissä ei ole kyse niinkään ihmisten saamisesta ”oikeisiin töihin” vaan enemmän moraalista ja kontrollista.

Rapistuvaa palkkatyötä puolustavista kannanotoista tulee toisinaan mieleen tutkija Eetu Virenin näkemys: ajastaan jääneet instituutiot, ”kuten TE-toimisto, muistuttavat jonkinlaista jumiin jäänyttä ja sattumanvaraisesti kaikkialle laukovaa konekivääriä, jonka täytyy tyhjentää rullansa ennen kuin se pysähtyy”.

Elämältä puuttuu käyttöliittymä

Oikeastaan koko yhteiskunta on jäänyt ajastaan, katsotaan Anu Suorannan ja Sikke Leinikin toimittamassa artikkelikokoelmassa Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta.

Suorannan ja Leinikin mukaan työelämään on jo vakiintunut ulkorinki, joka tekee ”nyhtötyötä”: määrä-aikaista, osa-aikaista, alustatyötä, itsensä työllistämistä. Ulkorinkiläisiä kohdellaan epänormaaleina, eivätkä sosiaaliturva, eläkevakuutukset tai ay-liike kohtaa heitä.

Yhteiskunnan vakaus ja rahoitus on rakennettu perinteisen palkkatyön varaan. Nyt työttömyys näyttää pysyvältä, työn tekemisen tavat moninaistuvat ja nykyinen ympäristösuhde on osoittautunut kestämättömäksi. Yhteisen elämisen pohjaa täytyy siis miettiä uusiksi.

Kun perinteiseen työhön ja elämänmuotoon ei voi enää luottaa, elämältä puuttuu käyttöliittymä, kirjoittaa yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen. Jokinen huomauttaa, että poliittisten suositusten tasolla ”miltei kaikki prekaariustutkijat” päätyvät vastikkeettomaan perustuloon.

Perustulo korjaisi elämän epävarmuutta ja mahdollistaisi osallistumisen vaihtoehtoisiin työn tekemisen muotoihin, kuten vapaaehtoistyöhön, hyväntekeväisyyteen, kotityöhön, osuustoimintaan, keräämiseen, kalastamiseen ja lahjatalouteen.

Työssäkäyvien köyhien Eurooppa

Jouko Kajanojan toimittama Työllisyyskysymys on 25 tutkijan yli 400-sivuinen vyörytys työllisyys- ja talouspolitiikasta. Tilastojen valossa Euroopan alueella näyttää tosiaankin olevan käynnissä työelämää kärjistävä muutos.

Työt ovat jakautumassa hyväpalkkaisiin tietotöihin ja kasvaviin matalapalkkaisiin palvelutöihin, kirjoittaa dosentti Mikko Jakonen. Työssäkäyvien köyhien määrä on kasvanut. Erilaiset minijobit ja nollatyösopimukset ovat lisääntyneet. EU:n nuorista eli 15–24-vuotiaista vain 37 prosenttia on pysyvissä työsuhteissa.

Työt ovat jakautumassa hyväpalkkaisiin tietotöihin ja kasvaviin matalapalkkaisiin palvelutöihin

Oikeistoekonomit tapaavat ylistää Saksaa, jossa Hartz-uudistukset ovat laskeneet työttömyyttä 2000-luvulla. Sosiaaliturvaa on leikattu, ja työttömiä pakotetaan matalapalkkaisiin töihin lyhyellä varoitusajalla. Saksa onkin kuvaava esimerkki siitä, mitä kutsutaan prekarisaatioksi: köyhien työntekijöiden määrä on Eurostatin mukaan noussut 5,5 prosentista (2006) 9,7 prosenttiin (2016).

Jos halutaan selvittää ihmisten elämänlaatua, ei siis pidä katsoa pelkästään työttömyyslukuja tai uusien työpaikkojen määrää. Pitää katsoa, mitä työ sisältää ja miten sillä tulee toimeen.

Robotisaatio on hitaampaa kuin luullaan

Epämääräisiksi muuttuvia työmarkkinoita myllertävät vielä robotisaatio ja keinoälyn kehittyminen.

Meyerin Turun-telakan automaatioinsinööri Jussi Marttinen osoittaa kirjassaan Palvelukseen halutaan robotti, kuinka politiikoilla menevät iloisesti sekaisin tekoäly, robotti, automaatti ja algoritmi. Uuden teknologian käyttötavat ovat niin moninaisia ja seuraukset niin monimutkaisia, että harva on perillä aiheesta. Tutkijatkin esittävät keskenään täysin ristiriitaisia ennustuksia tekoälyn vaikutuksista työpaikkoihin.

Marttisen mukaan mitään koneista johtuvaa massatyöttömyyttä tai toisaalta utopiaa ei ole tulossa. Yritykset kyllä pyrkivät korvaamaan ihmistyövoimaa koneilla, roboteilla ja keinoälyllä, mutta vain silloin, kun se on omistajille rahallisesti kannattavaa.

Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva yhteiskunta on uudelleenrakennettava ekologisesti.

Vasemmisto pelottelee ihmisten syrjäytymisellä, ja oikeisto käyttää koneita keppihevosena heikentääkseen työntekijöiden asemaa. Todellisuudessa automatisaatio etenee hitaasti, koska yrityksille on usein halvempaa ja helpompaa käyttää ihmistyövoimaa.

Lisää jarrua painavat Rapistuvan palkkatyön yhteiskunta -kirjassa Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen. He kirjoittavat, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuva yhteiskunta on uudelleenrakennettava ekologisesti. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa saatetaan kokea täyden automatisaation sijaan monien alojen työvoimavaltaistuminen, ellei jostakin saada postfossiilisia robotteja.

Ihmistyö ei siis ole katoamassa, ei ainakaan itsestään.

Mistä vauraus syntyy?

Käynnissä olevat muutokset järjestävät työtehtäviä uusiksi ja synnyttävät samalla yllättäviä työpaikkoja. Siksi Jussi Marttinen kirjoittaa, että esimerkiksi automatisaation mörkö vie aikaa oikeilta ongelmilta ja tällaiset muutokset eivät ole hyvä syy ”kaivaa Marxia haudastaan”.

Hollantilainen tietokirjailija Rutger Bregman tekee tilanteesta päinvastaisen päätelmän Ilmaista rahaa kaikille -kirjassaan, joka ilmestyy elokuussa suomeksi. Bregman ehdottaa työviikon lyhentämistä 15 tuntiin, ilmaisen rahan jakamista ja rajojen avaamista. Tämän hän tekee vetoamalla kattavaan tutkimusaineistoon, ilman Marxia tai ideologisia puheita.

Bregmanin mukaan riittää, kun katsotaan, mistä vauraus ja uudet keksinnöt ovat tähän asti syntyneet: eivät työhön pakottamisesta vaan pakkojen vähentämisestä ja elämän moninaisuuden ruokkimisesta.

Lähteitä:
Rutger Bregman: Ilmaista rahaa kaikille. Atena 2018.
Jouko Kajanoja (toim.): Työllisyyskysymys. Into 2018.
Jussi Marttinen: Palvelukseen halutaan robotti. Aula & co 2018.
Anu Suoranta & Sikke Leinikki (toim.): Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta. Vastapaino 2018.
Eetu Viren: Mitä työstä kieltäytyminen tarkoittaa tänään? Kumu.info 24.4.2018.

[digilehti pvm=20180727 sivu=10]

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Risto Kalliorinne

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

Outi Ojala piti SDP:stä tullutta arvostelua outona, koska yhteistyö oli toiminut hyvin.

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

Kaikki Uusiksi on KU:n kerran viikossa ilmestyvä ajankohtaispodcast, jossa kommentoidaan ja analysoidaan viikon puheenaiheita.

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

Uusimmat

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

03.02.2023

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään