Istut lentokoneessa, mielessä mukava lomamatka. Koneen takaosassa istuu nippusitein tai muutoin kahlittu ihminen, joka itkee ja valittaa.
Mitä teet? Suljetko korvasi ja silmäsi vai koetko tulevasi tarpeettomasti häirityksi? Vai menetkö katsomaan, mistä on kysymys ja esität vastalauseesi kohtuuttomasta tilanteesta? Vai nousetko ehkä seisomaan ja kannustat kanssamatkustajia samaan?
Entä miten reagoit, jos samassa tilanteessa kanssamatkustajasi nousee ja tekee selväksi, että meneillään on vääryys, johon on inhimillisyyden nimissä puututtava? Nousetko kumppaniksi protestoimaan, käännätkö katseesi toisaalle vai vaaditko kenties ”häirikköä” vaikenemaan ja pysymään penkissään?
Yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia myös silloin, kun valtio rikkoo omaa suojeluvelvoitettaan.
Ruotsissa poistettiin palautettava, Suomessa palautusta vastustava
Ruotsalainen opiskelija Elin Ersson oli 23. heinäkuuta lentokoneessa, jonka reitti kulki Göteborgista Istanbuliin. Koneessa oli mukana myös noin 50-vuotias mies, jota oltiin pakkopalauttamassa Afganistaniin. Ersson nousi vastustamaan palautusta ja afganistanilaismies kuljetettiin pois koneesta.
Suomalainen lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen oli matkalla Helsingistä Berliiniin, kun hän huomasi ihmisen, joka oli selvästi lennolla vasten tahtoaan neljän muun henkilön paikoillaan pitelemänä.
Myös Pennanen nousi seisomaan ja vastustamaan pakkopalautusta. Hänet kuljetettiin pois koneesta poliisisaattueessa, mutta palautettava jäi koneeseen.
Erssonin ja Pennasen kansalaisaktivismi on herättänyt kiivasta keskustelua, jossa vastustajaa on mäiskitty ainakin ihmisoikeussopimuksilla ja Suomen laeilla.
Laki on aina laki – ainakin muille
Lakikirjaan on tarttunut muiden muassa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, joka kertoo pitävänsä oikeusvaltion kannalta sietämättömänä sitä, että ”jotkin ryhmittymät nostavat itsensä lakien yläpuolelle ja katsovat oikeudekseen valita, mitä lakeja, viranomaispäätöksiä tai tuomioistuimen ratkaisuja ne kunnioittavat”.
Hän myös ehdottaa, että eduskunnan puhemiehen tulisi tutkia, ovatko ”vihreät parlamentaariseen vaikuttamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutunut puolue vai ulkoparlamentaarista toimintaa harjoittava ja laittomuuteen kannustava vastarintaliike ja äärijärjestö”.
Perussuomalaisten Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila on suorastaan järkyttynyt siitä, ettei lehden varoituksia ei ole otettu huomioon. Lehti kertoo – oman keskustelukulttuurinsa valossa kaksinaismoralismiin syyllistyen – käsitelleensä useissa jutuissaan ”sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa yllytystä, jossa korkeat poliittiset toimijat kehottavat tunnekuohuun saateltuja ihmisiä lakien rikkomiseen”.
Halla-ahon oman ja hänen johtamansa puolueen historian valossa lain kunnioittaminen ei perussuomalaisilla ole aina ollut päällimmäisenä mielessä. Korkeimman oikeuden tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oli Halla-aholle ”vain muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta”, mutta nuorten naisten kansalaistottelemattomuutta hän vertaa äärijärjestöjen toimintaan.
Kansalaistottelemattomuus ei sovi oikeusvaltioon?
Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni paheksuu niin ikään ”lentokone-episodia” ja erityisesti vihreiden puheenjohtaja Touko Aaltoa. Kulmuni toteaa, että olisi hyväksynyt kansalaistottelemattomuuden esimerkiksi natsi-Saksassa. Hän ei selitä tarkemmin, milloin raja ”Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa” ylittyisi niin, että kansalaistottelemattomuus olisi sopivaa.
Luonnollisesti Kulmuni olisi voinut ajatella myös niin, että kansalaistottelemattomuuden mahdollisuus nimenomaan osoittaa, että kyseessä on oikeusvaltio.
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) ei aio keskeyttää pakkopalautuksia, sillä hänen mielestään se olisi ”liian järeä keino turvapaikkapäätöksissä ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi”.
Tiedossa olevia ja tutkimustuloksiin perustuvia turvapaikkakäsittelyn puutteita Mykkänen mitätöi toteamalla, että palautusten keskeyttäminen olisi suhteetonta ”jos meillä on joissakin yksittäistapauksissa herätetty kysymyksiä ensimmäisen turvapaikkapäätöksen tilanteesta”.
Oikeusvaltioperiaatteen hapertuminen lisää tottelemattomuutta
Sosialidemokraattien maahanmuuttovastaava kansanedustaja Joona Räsänen, tukee Touko Aaltoa, esittäessään, että sisäministeri Mykkäsen olisi kiirehdittävä riippumatonta selvitystä turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta. Pennasen tapaukseen Räsänen ei sinällään ota kantaa, mutta toteaa twiitissään, että ”toimivassa järjestelmässä tarvitaan palautuksia. Myös pakotettuja”.
Vihreiden Touko Aalto vaatii pakkopalautusten keskeyttämistä, kunnes turvapaikanhakijoiden oikeusturva on selvitetty. Hän pitää luonnollisesti Pennasen toimintaa arvossa. ”Rohkea Aino Pennanen yritti estää ihmisen pakkopalautuksen”, Aalto kehaisee.
Vasemmiston Li Anderssonin mukaan suomalaiset eivät enää voi luottaa oikeusvaltioperiaatteiden ja palautuskiellon toteutumiseen turvapaikkaprosesseissa ja palautustilanteissa. Andersson twiittaa, että ”on ymmärrettävää, että ihmiset toimivat jakamattoman ihmisarvon puolesta kansalaistottelemattomuuden keinoin silloin, kun pelätään, että toisen henki on vaarassa”.
Viranomaiset tietävät paremmin?
Suomalaisiin usko viranomaisiin tarttunut tiukasti kuin täi tervaan. Finnairin lentokapteeni soitti poliisit poistamaan Aino Pennasen koneesta, jotta ihmiset pääsivät jatkamaan työ-, loma- tai pakkopalautusmatkaansa.
Saamaansa kritiikkiin lentoyhtiö on vastannut, ettei se voi ottaa kantaa Maahanmuuttoviraston tekemään päätökseen. Jotkut muut lentoyhtiöt eivät suhtaudu asiaan yhtä yksioikoisesti.
Esimerkiksi Virgin Atlantic ilmoitti kesäkuussa, ettei sen lennoilla kuljeteta enää palautettavia ihmisiä. Myös Lufthansa on ilmoittanut, ettei suostu kuljettamaan ihmisiä, joita yritetään palauttaa vastoin heidän tahtoaan.
Yritysten yhteiskuntavastuuta tutkivan Finnwatchin mielestä lentoyhtiöiden pitäisi suhtautua kriittisesti myös viranomaisiin. Järjestö ei ota kantaa Pennasen lennolta poistamiseen johtaneisiin tapahtumiin, mutta kommentoi pakkopalautuslentoja yleisellä tasolla.
Finnwatchin tarkastelunäkökulma kohdistuu yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksiin ja verovastuullisuuteen. Se ei näe pakkopalautuksissa sinänsä mitään väärää, mutta huomauttaa, että pelkkä viranomaispäätös ei todista mitään – viranomaiset ovat maailman sivu toimineet väärin, huolimattomasti tai puutteellisessa ohjauksessa.
Finnairkaan ei siis voi pestä käsiään asiasta vain viranomaispäätöksiin vetoamalla. Yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia myös silloin, kun valtio rikkoo omaa suojeluvelvoitettaan.
Finnwatch muistuttaa, että palautuskiellon periaatteen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Palautuskielto on ehdoton ja se sisältyy muun muassa Suomen perustuslakiin.
Uhkasiko pakkopalautettavia sitten kidutus tai kuolema? Sitä emme tiedä. Yhtä vähän tiedämme oikeita vastauksia jutun alussa esitettyihin kysymyksiin. Niihin on jokaisen vastattava järkensä ja omatuntonsa mukaisesti.
lehti 