Keskiviikkona neljä SAK:n jäsenliittoa ja yksi STTK:n jäsenliitto järjestävät monilla työpaikoilla vuorokauden mittaisia työnseisauksia. Teollisuusliiton jäsenistä noin 22 000 on lakossa yli 60 työpaikalla. Elintarviketyöläisten liitossa SEL:ssa lakko koskee noin 4 5000 työntekijää. Palvelualojen ammattiliitolla PAMilla lakkoja on 94 työpaikalla. Ne koskevat noin tuhatta työntekijää. Saman verran on lakossa Sähköliitossa.
STTK-laisen Ammattiliitto Pron jäsenistä noin 5 000 on lakossa.
Työnseisauksien lisäksi monilla liitoilla kuten Julkisten ja hyvinvointialojen liitolla JHL:lla on ylityö- ja vuoronvaihtokiellot voimassa.
Sipilän työmarkkinapolitiikka ajanut lakkoihin
Oikeus poliittisiin työtaistelutoimenpiteisiin on Ilveskiven mukaan osoittautunut tarpeelliseksi kuluvalla vaalikaudella, kun hallituksen harjoittama työmarkkinapolitiikka on ollut poikkeuksellisen työntekijävastaista.
”Hallitus on hylännyt vuosikymmenten kuluessa vakiintuneen kaksi- ja kolmikantaisen yhteistyön, neuvottelun ja sopimisen. Sen sijaan hallitus on vienyt yksipuolisin päätöksin läpi useita palkansaajien etuja ja asemaa heikentäviä esityksiä tyytyen palkansaajien muodolliseen kuulemiseen”, Ilveskivi toteaa blogissaan.
Hän muistuttaa, että hallituksella ei ole ollut pyrkimystäkään etsiä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ratkaisuja, vaan päätökset on tehty ennen kuin mitään, edes muodollista, työryhmää on perustettu.
Poliittiset työtaistelutoimet laillinen keino vaikuttaa lainsäädäntöön
Työtaisteluoikeus kuuluu osana ammatilliseen järjestäytymisvapauteen, joka turvataan Suomen perusoikeusjärjestelmässä ja Yhdistyneiden kansakuntien ja erityisesti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Euroopan neuvoston kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä EU:n perusoikeuskirjan (2016/C 202/02) 28 artiklassa.
Ilveskivi täsmentää,että Suomessa työtaisteluoikeuden täsmällisempi sääntely perustuu lakiin. ”Käytännössä työtaisteluoikeutta rajoittaa työehtosopimuslain mukaan voimassa olevasta työehtosopimuksesta johtuva työrauhavelvoite. Tämä ei kuitenkaan estä sopimuksen voimassa ollessa sellaisia poliittisia työtaistelutoimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön tai muihin julkisen vallan toimiin.”
Työntekijöiden työtaisteluoikeus on Ilveskiven mukaan välttämätön osa demokraattista oikeusvaltiota. Hän sanoo, että yhtäältä työntekijöiden työtaisteluoikeus on työnantajan valta-asemaa tasoittava palkansaajien edunvalvonnan viimesijainen keino.
ILOkin tunnustaa protestilakot
”Toisaalta työntekijöillä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon myös muutoin kuin äänestämällä valtiollisissa vaaleissa neljän vuoden välein – etenkin, kun hallitus tuo yksipuolisesti työntekijöiden oikeuksia ja asemaa heikentäviä esityksiä kesken vaalikauden.”
Ilveskivi toteaa blogissaan, että työntekijöiden oikeus poliittisiin työtaistelutoimenpiteisiin ei perustu vain kansalliseen lainsäädäntöön, vaan se tunnustetaan muun ohella kansainvälisen työjärjestön ILO:n yhdistymisvapauskomitean vakiintuneessa tulkintakäytännössä.
”Sopimusta no. 87 on tulkittu siten, että työntekijöiden etujen puolustamista työtaistelujen avulla ei voida rajoittaa koskemaan vain työsuhteen ehtoja tai ammatillisiin etuihin liittyviä kollektiivisia vaatimuksia, vaan ammattiyhdistyksillä tulee olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä myös silloin, kun ne eivät suoraan kuulu kollektiivisopimuksissa sovittuihin asioihin.”
uutiskirje 
