Sisällissodan edetessä ja punaisten antautuessa Kuopion ydinkeskustassa sijaitsevalle kasarmialueelle koottiin yhteensä noin 4 000 punavankia eri puolilta Suomea.
Enimmillään kasarmilla oli 2 600 vankia. Puutteellinen ravinto ja huono hygienia tekivät tehtävänsä ja lähes 500 vankia kuoli nälkään ja tauteihin.
Tämä häpeällinen tapaus on haluttu unohtaa, eikä siitä ole pahemmin julkisuudessa huudeltu. Eläkkeellä oleva englanninkielen lehtori, näytelmäkirjailija ja ohjaaja Matti Kivinen kiinnostui aiheesta. Hän keräsi tietoja eri lähteistä ja vähitellen syntyi näytelmäkäsikirjoitus Kuopion sotavankileiri. Näytelmän ensi-ilta on 9. marraskuuta ja se esitetään autenttisilla paikoilla venäläisten rakennuttamassa punatiilikasarmissa, nykyisessä Puistokartanossa.
Kivisen mukaan vainajat haudattiin joukkohautaan vanhan hautausmaan laidalle, joka oli eräänlainen kollektiivinen häpeärangaistus.
– Sotavankileiri oli erotettu piikkilanka-aidalla ja sitä vartioitiin ympäri vuorokauden. Kiinniotettuja epäiltiin valtiopetoksesta ja heillä oli eräänlainen tutkintavangin status. Tutkinta eteni kuitenkin hitaasti, koska oli epäselvää olivatko kiinni otetut sotavankeja vai siviilejä.
Kivinen kertoo, että näytelmää varten perustettiin paikallisten harrastajanäyttelijöiden kanssa seitsenhenkinen ryhmä ja mukaan pyydettiin Kansalaisopiston kuoro.
– Nykyään kasarmilla sijaitsee muun muassa Kansalaisopisto. Tein aloitteen ja otin yhteyttä Kansalaisopiston rehtoriin, ja niin ryhdyimme suunnittelemaan kuoron kanssa yhteisesiintymistä. Kuoro esittää kaikkiaan kuusi tuon ajan laulua, mukana on niin Jääkärinmarssi kuin Kansainvälinenkin.
Katsojat viedään tapahtumien keskelle
Kivisen mukaan Kuopion kasarmialueen sotavankileiri otettiin julkisesti esille ensimmäistä kertaa vasta tänä keväänä. Kuopion historiikissa siitä on vain parin sivun maininta.
– Kuopion museolla avattiin keväällä vankileiriä koskeva näyttely, joka on edelleen avoinna yleisölle. Vankileirin sijainti keskellä idyllistä pikkukaupunkia kertoo siitä, kuinka syvästi jakautunut Suomen kansa oli sata vuotta sitten.
Kivinen korostaa, että näytelmäkertomuksen tarkoituksena ei ole etsiä tai osoittaa syyllisiä, koska heitä löytyy molemmilta puolilta.
– Siitä huolimatta tätä synkkää episodia Kuopion historiassa ei pidä väheksyä vaikenemalla.
– Esitys poikkeaa perinteisestä teatterista siten, että katsojat viedään tapahtumien keskelle kasarmin käytäville. Kertomus muodostuu monologeista, kohtauksista ja musiikkiesityksistä. Henkilöt ovat fiktiivisiä ja heidän kautta pyrin välittämään eri osapuolten näkökulmia traagisiin tapahtumiin kevään ja kesän aikana 1918.
Kaikkiaan esityksiä Puistokartanolla (Puistokatu 20) on seitsemän. Viimeinen esitys on lauantaina 17.11. kello 19.
lehti 